Epätavallisen korkeasta tulvasta kärsineet Kolari ja Pello harkitsevat uusia tulvavarautumistoimia tulevaisuuden varalle.
Kolarissa tulvavahingot kohdistuivat lähinnä yksityisiin vapaa-ajan asuntoihin ja varastoihin. Pellossa sen sijaan tulva kasteli vapaa-ajan asuntojen lisäksi myös asuttuja kiinteistöjä.
Kunnan teknisen johtajan Esa Kassisen mukaan erityisen suurilta tulvavahingoilta kuitenkin vältyttiin Pellon keskustaajamassa olevan Jolmanputaan tulvapenkereen ansiosta.
– Pellossa on tulvapenger Jolmanputaan molemmilla rannoilla. Pengertä jäi hyödyntämättä noin 60 senttiä. Lisäksi on yksittäisiä talokohtaisia tulvapenkereitä pitkin jokivartta.
Kassisen mukaan penkereen ulkopuolella, lähinnä valtatien ja Tornionjoen välisellä alueella pystyttiin suojaamaan kiinteistöjä väliaikaisilla suojauksilla.
Tekninen johtaja Esa Kassinen korostaa, että tulva osoitti, että kunnassa on tarve keskustella tulevaisuuden tulviin varautumisesta.
– Nyt keskustellaan siitä ely-keskuksen kanssa, että voidaanko tulvan nousu estää valtatie 21:n itäpuolelle. Se suojaisi monia taloja tulvilta.
Kassisen mukaan on myös viitteitä siitä, että suurtulvien toistuvuus voi tihetä.
– Meillä on ollut 2000-luvun alussa jääpato, joka nosti veden tosi korkealle. Sitten on se kuuluisa vuoden 1968 vesitulva ja nyt tämä, niin näemme, että tämän tason tulva ei ole enää harvinainen. Kyllä tästä on keskusteltava.
Kassisen mukaan onkin pohdittava pitääkö vanhoja suojauksia parantaa ja onko kaavamääräyksiä muutettava.
– On harkittava uudelleen se minimitaso millaisiin tulviin on varauduttava tulvasuojauksien ja rakennusmääräysten kautta. Nyt suojaustaso on kerran sadassa vuodessa esiintyvä tulva.
Kolari selvisi lähes kuivin sokkelein tulvasta
Kolarin kunnan tekninen johtaja Lauri Kullervo on tyytyväinen, että tulvan korkeus pysähtyi ennen kuin kiinteistöille aiheutui suurempia vahinkoja.
– Kolarin kunnanvirasto oli ainoastaan erityistarkkailun kohteena. Tulvahuippu jäi 64 senttiä lattiapinnan alapuolelle. Yhden vanhemman rakennukseen kellariin tuli vesi. Siitä selvittiin pumppaamalla vettä pois ja tilanne on jo normaali.
Kullervon mukaan kiinteistövahinkoja on sattunut kesämökeille, varastoille ja saunoille, mutta tarkkaa tietoa vahingoista ei ole kun kunnan alueella on jokivartta noin 100 kilometriä.
– Lisäksi joihinkin kellareihin on päässyt vesi, mutta muuten on pystytty suojautumaan muovien ja hiekan avulla.
Kullervon mukaan suuria muutoksia tulvasuojaukseen ei Kolarissa ole tulevaisuudessakaan tarvetta.
– Kunnan ja erityisesti Kolarin kirkonkylän osalta on semmoinen tilanne, että me ei kuuluta tähän valtakunnallisesti merkittävään tulvariskialueeseen. Meillä ei näytä olevan tulvapenkereisiin tarvetta niin kuin Torniossa ja Kittilässä.
Kullervon mukaan kuitenkin tulvariskit on hyvä muistaa kun asuintaloja rakennetaan.
– Meillä on kaavoissa jo merkintä, että tietyn korkeuskäyrän yläpuolella pitää perustukset tehdä ja tämä tulva ei käynyt niissä lukemissa.
Kullervo kuitenkin muistuttaa, että jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat mahdollisia.
– Kolarinsaaren yläpään hiekkasärkille on muutaman kerran jääpato syntynyt. Sellaisen sattuessa vesi voi levitä kilometrien matkalle ja silloin ei auta muu kuin kiinteistökohtainen tulvasuojelu.
Lue lisää Lapin uutisia. Kuuntele ja katsele sisältöjämme Yle Areenassa.