Venäjältä tehtiin Suomeen viime vuonna noin 6 000 muuttoa, Tilastokeskus kertoo. Määrä on selvästi suurin 30 vuoteen.
Viimeksi vastaavia muuttomääriä on hätyytelty vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Tuolloin Neuvostoliitosta tehtiin Suomeen noin 5 500 muuttoa.
Kaikkiaan Suomeen tehtiin viime vuonna ennätykselliset lähes 50 000 maahanmuuttoa. Edellisvuosina maahanmuuttoja on ollut noin 29 000-36 000.
Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä muistuttaa, että viime vuosi oli ensimmäinen pandemian jälkeinen ehjä vuosi ja se vaikuttaa lukuihin. Hirvelä kuvaa, että maahanmuutossa patoutunut kysyntä pääsi purkautumaan, kun koronarajoitukset raukesivat.
– Kaikissa lupaperusteissa oli kasvua. Työperusteisessa oli kasvua, opiskelijoita oli enemmän ja myös perheenjäseniä saapui enemmän. Ainoa, missä kasvua ei ollut, oli turvapaikanhakijat Euroopan ulkopuolelta, Hirvelä sanoo.
Sotaa pakeneville ukrainalaisille on myönnetty turvapaikan sijaan tilapäistä suojelua, Venäjältä turvapaikkaa haki Suomesta noin 1 100 henkilöä viime vuonna, Hirvelä tarkentaa.
Hirvelän mukaan tälle vuodelle ei ole ennakoitavissa yhtä suurta maahanmuuttojen määrää. Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin selkeä:
– Ennakoimme maahanmuuton kasvua tulevina vuosina, toteaa Hirvelä.
Koko 2000-luvun ajan pitkän aikavälin trendi on ollut maahanmuutossa kasvava, Hirvelä kertoo. Parhaillaan käynnissä olevat hallitusneuvottelut heijastunevat siihen, miten paljon myönteisiä maahanmuuttolupia myönnetään. Hirvelä sanoo, että hakemusmäärät ja kysyntä tulevat kuitenkin varmasti kasvamaan.
Firmat houkuttelevat työntekijöitä Intiasta ja Filippiineiltä
Suomessa houkuttelevat erityisesti työt ja opiskelut. Työntekijöiden ja opiskelijoiden perässä voi muuttaa luonnollisesti heidän perheenjäseniään, mikä lisää maahanmuuton määrää.
– Työvoimapula on johtanut siihen, että kansainvälisen rekrytoinnin verkostot ovat Suomessakin kehittyneet, Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä sanoo.
Esimerkiksi Intiaan on suunnattu osaavan työvoiman houkuttelua, kuten esimerkiksi ICT-alalla.
Venäjän jälkeen suurimmat lähtömaat viime vuonna olivat Ruotsi noin 2 600 muutolla, Intia ja Viro 2 400 muutolla ja Filippiinit 2 250 muutolla.
Esimerkiksi Filippiineiltä Suomeen on tultu pääosin lähihoitajan ja kotiapulaisen tehtäviin, Hirvelä kertoo.
Opiskeleminen Suomessa houkuttelee verrattain edullisten lukukausimaksujen vuoksi. Hirvelä sanoo, että opiskelupaikat alkavat olla kuitenkin täynnä.
– Opiskelun osalta ollaan lähellä maksimipotentiaalia, koska englanninkielisissä koulutuksissa on rajallinen määrä paikkoja.
Pirkanmaan muuttovoitto suurinta yli 70 vuoteen
Tilastokeskuksen lukuihin eivät kuulu Ukrainasta Suomeen tulleet henkilöt, jotka ovat Suomessa tilapäisen suojelun nojalla.
Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä kuusi maakuntaa sai viime vuonna muuttovoittoa. Eniten voitolle jäi Pirkanmaa, jonka muuttoliike oli noin 3 800 ihmistä plussalla. Maakunnan muuttovoitto oli suurinta yli 70 vuoteen.
Seuraavaksi eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa ja Varsinais-Suomi, molemmat noin tuhannen ihmisen verran.
Juttua päivitetty 25.5. kello 15.07: Tarkennettu Hirvelän toista sitaattia siitä, missä ryhmässä kasvua ei ollut.