Valtiolta kuntiin tulevissa rahavirroissa on tapahtumassa iso muutos. Kyse on valtionosuuksista, jotka vähenevät kunnissa miljoonilla tai jopa kymmenillä miljoonilla euroilla. Valtionosuusrahoilla kunnat kustantavat merkittävän osan tärkeistä palveluistaan, kuten esimerkiksi peruskoulusta, kirjastoista ja sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Syynä muutokseen on tämän vuoden alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden perustaminen.
Aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluista vastasivat kunnat, jotka saivat valtionosuuksia sen mukaan millaiset verotulot niillä oli. Tämän vuoden alusta sotepalvelut ja pelastuslaitokset ovat olleet hyvinvointialueiden vastuulla, mikä tarkoittaa sitä, että rahat hyvinvointialueille tulevat nyt suoraan valtion kirstusta.
Luvassa kuntien säästötalkoita
Uudistuvassa rahoituksessa on yksi erikoinen piirre: ennakkolaskelmien mukaan kymmenen Suomen kunnan valtionosuudet pienenevät tänä ja ensi vuonna miinukselle eli ne joutuvat maksamaan valtiolle sitä rahaa, jota tavallisesti valtio maksaa kunnille.
Suurin maksajista on 80 000 asukkaan Kouvolan kaupunki.
Kouvolan oman arvion mukaan sille on tulossa valtiolta noin kolmen miljoonan euron lasku sen lisäksi, että kaupunki menettää valtionosuuksia ensi vuonna arviolta 20 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.
– Se on valtavan iso summa. Esimerkiksi meidän sähköt, lämmöt, elintarvikkeet, kirjallisuus ynnä muu, joka kuuluu aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin maksavat tänä vuonna noin 24 miljoonaa, vertailee Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas.
Kunnas arvioi, että valtionosuuksien muutos tietää säästötalkoita pitkin Suomea.
– Tämä on varmasti yksi historian suurimpia uudistuksia kuntien rahoituksessa. Monet kunnat menettävät valtionosuuksia jatkossa niin paljon, että ne joutuvat tekemään todella isoja sopeuttamistoimenpiteitä, hän sanoo.
Iso ja mutkikas kokonaisuus
Kysyimme valtionosuuksiin perehtyneeltä Kuntaliiton erityisasiaintuntija Olli Riikoselta kolme kysymystä meneillään olevasta muutoksesta.
Menettääkö jokin kunta rahaa enemmän kuin jokin toinen?
Kyllä. Kunnat, jotka ovat olleet suuria valtionosuuksien saajia, saattavat menettää niitä paljon. Toisaalta sellainen kunta, jolla on aiemmin ollut paljon verotuloja, on nyt menettänyt verotulojaan. Menetystä hyvitetään valtionosuuksilla, eli aiemmin vähän valtionosuuksia saanut kunta voikin saada niitä nyt lisää.
Onko kunnissa siis voittajia ja häviäjiä?
Hankala kysymys, koska soteuudistuksen keskeinen lähtökohta oli, että yksikään kunta ei uudistuksen takia voita tai häviä merkittävästi.
Ratkaisevaa kunnalle on uudistusta edeltävä tilanne eli käytännössä viime vuoden tilinpäätös. Jos tilinpäätös on miinuksella, kunta on tavallaan hävinnyt pelin jo vuoden 2022 loppuun mennessä. Sen seurauksena kunnan talous ja valtionosuusrahoitus ovat tulevina vuosina huonoja.
Joutuvatko kunnat vaikeuksiin?
Tähänkään asti suuret tai pienet valtionosuudet eivät ole suoraan määrittäneet, meneekö kunnalla hyvin vai huonosti. Peli pelataan kuntataloudessa menojen puolella, eli kustannusten hallinta ratkaisee.
Jos kunnan talous oli huonossa kunnossa ennen soteuudistusta, niin se on todennäköisesti huonossa kunnossa uudistuksen jälkeenkin.