Kun Sami Hyypiä huudettiin Urheilugaalassa Vuoden valmentajaksi mallia 2012, Bundesliigan Bayer Leverkusenin silloinen päävalmentaja jopa kiusaantui. Hyypiä katsoi olevansa vasta ammattinsa opiskelija, eikä hänen asemansa valmennusmaailmassa ollut sementoitu. Vuodet osoittivat, että Hyypiä oli yhtä hyvä ennustaja kuin rangaistusalueelle lähetettyjen keskityspallojen lentoratojen lukija.
Tällaiseen vaatimattomuuteen ei ollut syytä, kun lentopallototeemi Tuomas Sammelvuo kastui palkintosateessa vuoden 2021 uroteoistaan. Kahdeksan vuotta erittäin päävalmentajavetoisen joukkuepelin kovimmissa paikoissa marinoitunut mies oli valmentanut Venäjän olympiajoukkueen muutaman pisteen päähän kullasta Tokiossa kesällä 2021.
Urheilugaalan aikaan alkuvuodesta 2022 Pietarin Zenitin päävalmentaja neuvotteli Venäjän kanssa jatkosopimusta Pariisin olympiakisoihin 2024, ja myös Tokion finaalivastustaja Ranska oli suomalaisesta kiinnostunut. Miesten lentopallokullan uusiminen on isäntämaan päätavoitteita kotikisoissa, ja ajatus suomalaisosaajasta unelman takuumiehenä suorastaan huimasi.
Sammelvuota ylistettiin myös allekirjoittaneen voimin kaikkien aikojen suomalaiseksi valmentajaksi.
Hypätään noista tarunhohtoisista näkymistä ja tunnelmista eteenpäin, kevääseen 2023, ja oletetaan, että lukijat kovalla prosentilla tietävät, mitä Venäjän ja Ukrainan välillä on sitten helmikuun lopun 2022 tapahtunut.
Kova tunnelataus
Sammelvuo liittyi runsas viikko sitten pieneen porukkaan, jonka jäsenet ovat voittaneet lentopallon Mestarien liigan sekä pelaajana että päävalmentajana, kun Zaksa Kedzierzyn-Kozle löi Torinon finaalissa toisen puolalaisjoukkueen.
Päävalmentaja oli ottelun jälkeen kovissa tunnetiloissa. Kulunut 15 kuukauden jakso on ollut henkisesti raskasta aikaa – mihin kiistatta ovat vaikuttaneet myös Sammelvuon omat valinnat.
Viikkoa ennen kuin Sammelvuo räjäytti pankin Torinossa, Tuomas Iisalon valmentama Telekom Baskets Bonn voitti sensaatiomaisesti Malagassa maailman toiseksi merkittävimmän palloilulajin eli koripalloilun Mestarien liigan.
Sotasankarisuvun vesa aloitti valmentamisen samana vuonna, 2014, jona Sammelvuo jo veti Suomen maajoukkueen MM-kisoissa 9. sijalle ja kuittasi ensimmäisen Vuoden valmentaja -valintansa.
Korkein veisu
Mestarien liiga on lentopallon korkein veisu. Laji on hyvin Eurooppa-vetoinen, eikä seuratasolla isompaa pystiä voi voittaa.
Iisalon saavuttaman Mestarien liigan yläpuolella operoi ainakin kaksi tasokkaampaa kategoriaa: kansainvälisestä liitosta irtautunut Euroopan ykkösjoukkueiden Euroliiga ja tietenkin se suurin eli NBA.
Absoluuttisin urheilullisin mittarein Sammelvuo olisi siis edellä. Mutta Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa seuranneiden tapahtumien – tai oikeastaan tapahtumattomuuden – jälkeen on kysyttävä, olisiko Iisalo näistä kahdesta tosipaikassa ainoa poliittisesti hygieeninen valinta, tällä hetkellä.
On kylmää faktaa, ettei Venäjään äärijyrkästi suhtautuvilta puolalaisilta siunauksen saanut Sammelvuo ole enää Suomessa maineeltaan aivan sama mies kuin vielä 23. helmikuuta 2022. Hänen valintojaan ihmetellään laajalti.
Hän toki irtautui sodan alettua Zenitistä ja oli Venäjän liiton kanssa sopimuksettomassa tilassa, mutta mediahiljaisuus keväällä 2022 kirkui falsetissa. Uutistoimisto Ria Novosti kertoi viime heinäkuussa presidentti Vladimir Putinin myöntäneen Sammelvuolle Ystävyyden kunniamerkin, korkeimman mahdollisen ulkomaalaiselle myönnettävän tunnustuksen.
Sammelvuo ilmaantui lopulta Ylen Urheiluhullut-ohjelmaan 23. toukokuuta 2022 perustelemaan valintojaan, kuten jäämistään ensimmäiseksi sotakevääksi Venäjälle. Sotaan, Venäjän toimintaan tai Ukrainan kärsimyksiin hän ei halua julkisesti ottaa kantaa. Aihe on kiusallinen.
Näin voi tietysti toimia, mutta tietyllä hinnalla, kuten Sammelvuo fiksuna miehenä tietää.
Pekka Holopainen
Kirjoittaja on porilaislähtöinen kolumnisti ja ainoa urheilutoimittaja, joka on valittu Vuoden journalistiksi Suomessa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 30.5. klo 23 asti.