Utsjoella on tällä viikolla pidetty Tenon vesistön oikeuksia ja erityispiirteitä käsittelevä seminaari. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission komissaarit pääsivät seminaarissa kuulemaan paikallisia saamelaisia Tenojoen lohenkalastuksesta ja lainsäädännöstä.
– Päällimmäinen tunne on se, että nyt kun kolmatta kesää Tenojoen lohenkalastus on kokonaan kielletty, niin tässä murennetaan jokisaamelaisten kulttuurin kivijalkaa, sanoo totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka.
Seminaarin yleisö sai kertoa mielipiteitään ja ajatuksiaan paneelikeskustelussa. Komissaarit ymmärtävät nyt paremmin Utsjoen ihmisten hätää.
– Tässä näkee sen, miten vihaisia täällä ollaan. Ihmiset ovat pettyneitä ja surullisia. He kysyvät, millainen oikeusvaltio Suomi on toimiessaan niin, että se tekee tällaisia päätöksiä ja jättää ihmiset sitten yksin, kertoo komissaari Anni-Siiri Länsman.
Perinnetieto on vaarassa kadota
Lohenkalastus Tenolla on kielletty kannan voimakkaan heikentymisen vuoksi. Paikalliset ihmiset ja Saamelaiskäräjät ovat kuitenkin toivoneet pienimuotoisen lohenpyynnin sallimista.
Tenon vesistön oikeuksia ja erityispiirteitä käsittelevä seminaarin tavoitteena oli keskustella, miten saamelaisten kalastukseen liittyvää kulttuuriperintöä ja oikeuksia voisi suojella paikallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Seminaarin järjestivät Suomen ja Norjan saamelaiskäräjät sekä Norjan Tenon vesistön kalastushallinto.
Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan Tenon lohenkalastuskielto on kaatanut seudun yrityksiä, laskenut Utsjoen kunnan verotuloja sekä vaikuttanut alueella asuvien saamelaisten kulttuuriseen elämään.
Kalastukseen perinteisenä elinkeinona linkittyy paljon saamelaista tietoa ja taitoa, jotka ovat vaarassa kadota elinkeinon myötä. Itse pyydetty lohi on ollut merkittävä osa paikallisten ruokataloutta, ja pitkäaikaisella kalastuskiellolla on taloudellisen ahdingon lisäksi kielteisiä vaikutuksia myös Tenon saamelaisten kulttuuriin ja identiteettiin.
Anni-Siiri Länsman korostaa, että Suomen valtion ei pitäisi jättää Utsjoen asukkaita yksin taloudellisten vaikeuksien kanssa. Hän toivoo paikallisten puhuvan asioista yhdessä ja muistuttavan valtiota, että sillä on vastuu tässä asiassa.
Pokka: ”Periksi ei pidä antaa”
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission viralliset kuulemiset alkavat kesäkuun alussa, ja komissio on jo järjestänyt keskustelutilaisuuksia eri puolella Suomea. Tenon vesistön oikeuksia ja erityispiirteitä käsittelevässä seminaarissa oli mahdollisuus sopia kuulemisten ajankohdasta ja keskustella komission työstä.
Hannele Pokka muistuttaa, että kuulemisissa ei kerätä kokemuksia vain saamelaisten menneisyydessä kokemasta syrjinnästä, vaan on tärkeää tunnistaa myös tänä päivänä tapahtuvat väärinkäytökset.
– Aika paljon tulee viestiä siitä, mitä tapahtuu nyt.
Pokan terveiset Tenon rannalla asuville on, että periksi ei pidä antaa.
– Toivon, että ihmiset haluaisivat jakaa meille kokemuksiaan ja että sieltä tulisi sellaisia kannanottoja, että valtiokin joutuisi katsomaan peiliin ja lupaisi parantaa tapojaan.