Fingrid on laatinut useita visioita siitä, millä tavalla sähköntuotanto ja -kulutus kehittyvät Suomessa tulevaisuudessa.
Se on varmaa, että kasvu on erittäin ripeää. Etenkin vetytalouden mahdollisuudet saattavat nostaa kasvulukuja reippaasti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen pyrkimys omavaraisuuteen sähköntuotannossa ovat vauhdittaneet vihreän energian investointeja.
Yksi Fingridin laatimista malleista lähtee siitä, että länsirannikosta kehittyy merituulivoiman myötä entistä merkittävämpi sähköntuottaja.
Pelkästään Satakunnassa on vireillä useita isoja merituulivoimahankkeita, kuten Eoluksen suunnittelemat merituulipuistot Porin ja Merikarvian edustalla. Myös Suomen Hyötytuuli suunnittelee Tahkoluodon merituulipuiston laajentamista.
Mikäli voimalat rakennetaan suunnitellussa kokoluokassa, uusille sähkönsiirtoyhteyksille läntisestä Suomesta kulutuskeskuksiin Etelä-Suomeen tai vientiin on väistämätöntä tarvetta. Jo nyt Fingrid on joutunut rajoittamaan uuden tuotannon pääsyä kantaverkkoon länsirannikolla.
– Tilanne on Fingridille haastava, sillä hankkeita on vireillä paljon. Toki niiden sijoittuminen, koko ja toteutumisjärjestys vaikuttavat verkkoratkaisuun, sanoo maankäyttöyksikön päällikkö Mika Penttilä Fingridiltä.
Päivitetty suunnitelma julki kesällä
Fingrid julkistaa kesän aikana päivitetyn investointisuunnitelmansa seuraaville kymmenelle vuodelle.
Nykyinenkin suunnitelma mahdollistaa sähköntuotannon kasvun, mutta etenkin tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden määrä on kasvanut rajusti viimeisen parin vuoden aikana.
Fingridillä on oltavat pitkä etukeno omiin kantaverkon investointeihinsa, sillä rakentamispäätöksestä toteutukseen kuluu aina useita vuosia.
– Puhutaan 5–8 vuodesta. Keskimäärin aikaa valmistumiseen kuluu noin seitsemän vuotta. Jos sähköntuotannon investoinnit etenevät nopeasti niin teemme sen varalle erilaisia skenaarioita tulevaisuudesta, Seppälä toteaa.
