Hyppää sisältöön

Käsidesit nököttävät edelleen ruokakauppojen porteilla – Testasimme, kuinka moni niitä vielä käyttää

Kaupat saavat itse päättää mitä suojakeinoja haluavat ylläpitää. Koronan hurjimpaan aikaan tartuntautilain väliaikaiset muutokset velvoittivat kauppoja erilaisiin koronan vastaisiin toimiin.

Laskimme kuinka moni Pieksämäen Prisman asiakkaista tarttuu käsidesipulloon ennen kauppaan menoa. Videon kuvaus ja editointi: Esa Huuhko / Yle
Tarja Nyyssönen

Ihmisiä virtaa Pieksämäen Prisman ovista sisään tasaisena tahtina. Kasvomaskeja ei näy, ja käsidesiautomaatin luokse pysähtyy enää harva.

En enää ajattele koko koronaa. Alkuun se oli semmoista jännittämistä, mutta nyt se on jo helpottanut, sanoo pieksämäkeläinen Pirjo Huotari.

Hän myöntää edelleen pitävänsä turvavälejä kaupassa, mutta käsideseistä ja maskeista hän on jo luopunut.

– On sitten immuniteettia kun ei liian puhtaana kulje, Huotari naurahtaa.

Ihmisten käytös on muuttunut pikkuhiljaa: kolmen pandemiavuoden jälkeen koronasta ei enää olla huolissaan.

Vaikka maskeja ja käsidesiä ei enää kaupassa juuri käytetä, on moni kauppa jättänyt koronasuojia pysyvästi saataville esimerkiksi kassoille.

– Tällä hetkellä meillä on käytössä käsidesit ja suojapleksit kassoilla ja asiakaspalvelupisteessä. Uskoisin että ne ovat jäämässä pysyvästi, myyntipäällikkö Jaana Onikki Osuuskauppa Suur-Savolta kertoo.

Pieksämäen Prisman myyntipäällikkö Jaana Onikki kaupan kassan pakkauspisteellä.
Myyntipäällikkö Jaana Onikki näkee suojapleksit turvallisuustekijöinä muutenkin kuin vain koronavirusta vastaan. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Vielä vuosi sitten turvavälit, maskit ja käsien desinfiointi mennen tullen olivat kaupan arkipäivää. Asiakkaita ohjattiin ja muistuteltiin koronaturvallisuudesta vahvoilla suosituksilla.

Koronan hurjimpaan aikaan tartuntautilain väliaikaiset muutokset velvoittivat kauppoja erilaisiin koronan vastaisiin toimiin.

– Käsien puhdistusmahdollisuus, turvallisen asioinnin ohjeiden ylläpitäminen sekä tehostetun siivouksen käytännöt. Nämä oli kirjattuna väliaikaisiin lakipykäliin, kertoo Kaupan liiton varautumisasiantuntija Lauri Kulonen.

Nuo lakimuutokset purettiin kesällä 2022. Siitä lähtien kaupat ovat saaneet itse päättää koronasuojatoimistaan. Pieksämäen Prismassa vain tehosiivouksesta on luovuttu, mutta muut turvatoimet on säilytetty.

– Käsidesiä kuluu enää ehkä viidesosa siitä mitä silloin pahimpaan korona-aikaan kului, Jaana Onikki kertoo.

"Seuraava asikas" -kassakapula kaupan kassahihnalla.
Ostoksia erottelevat välikapulat poistettiin kassoilta kiivaimpaan korona-aikaan virusten leviämisen estämiseksi. Ne on palautettu Pieksämäen Prismalla takaisin, sillä asiakkaiden ostosten kanssa tuli paljon sekaannuksia. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Käsidesipullon luo kurvaa kauppakärryineen tottuneesti pieksämäkeläinen Raija Pietikäinen. Hän ei enää mieti niinkään koronaa käsidesiä laittaessaan, vaan muita nyt liikkeellä olevia viruksia.

– Tällainen flunssakausi muutenkin on, niin käytän kyllä julkisilla paikoilla. Ei siitä haittaakaan ole, Pietikäinen sanoo.

Suojauksilla on merkitystä myös muiden tautien kuin koronan leviämisessä.

– Sekä kaupat että asiakkaat saattavat miettiä suojausten tehoa myös esimerkiksi influenssaa vastaan, varautumisasiantuntija Lauri Kulonen sanoo.

Valmius toimia, jos tilanne vaatii

Kulosen mukaan Kaupan liitolle on koronan aikana hioutunut hyvät yhteydet viranomaisiin ja THL:ään. Vaikka virallisista ohjeistuksista koronaturvatoimissa on luovuttu, on kaupoilla valmius tehdä nopeasti erilaisia toimenpiteitä.

– Myymälätasolla esimerkiksi tehostettu siivous voidaan ottaa pikaisesti käyttöön, jos tilanne vaatii. Tällaista valmiutta ei aikaisemmin ollut, hän sanoo.

Pieksämäen Prismalla seurataan koronatilannetta herkällä korvalla.

– Jos ohjeistuksia tulee, mennään THL:n, hyvinvointialueen sekä oman työterveyden ohjeiden mukaan. Valmius on olemassa ja tiedetään mitä tehdä, myyntipäällikö Jaana Onikki sanoo

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 26.5.2023 kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle