Tampereen Sorsapuistossa sijaitsevan kerrostalon tonttisopimus päättyi jo pari vuotta sitten, eivätkä osapuolet ole vieläkään saaneet aikaiseksi uutta sopimusta. Tämän vuoksi tontin yksityinen omistaja Sorsaniitty oy uhkaa ottaa myös tontilla sijaitsevan rakennuksen omistukseensa.
Yle kertoi harvinaisesta kiistasta tiistaina.
Kiinteistöliitto Pirkanmaan toiminnanjohtaja Jorma Koutosen mukaan kyseessä on ainutlaatuinen tapaus.
– On tullut vastaan tapauksia, joissa maanvuokrasopimuksista ollaan neuvoteltu sen päättymisen jälkeen ja hetken ajan on ollut sopimukseton tilanne. Ne eivät yleensä jatku pitkään, vaan ratkeavat ennemmin tai myöhemmin, Koutonen sanoo.
Sorsapuiston tapaus toimii hänestä jopa varoittavana esimerkkinä tilanteesta, johon ei pitäisi joutua.
Uudesta vuokrasopimuksesta neuvotteleminen kannattaisi aloittaa myös yksityisellä puolella vuosia ennen edellisen sopimuksen päättymistä, Koutonen sanoo.
Useat tontit ovat sidottuja elinkustannusindeksiin. Tonttivuokran hinnannousuun olisi hyvä varautua reilusti etukäteen.
– Jos ajattelee 50 tai 60 vuoden tonttivuokrasopimuksia, niissä historia on sellainen, että elinkustannusindeksin kehitys on jäänyt jälkeen muusta hintakehityksestä. Vuokrat ovat jääneet jälkeen. Kun sopimusta uudistetaan, on aina väistämättä tilanne, että vuokraan tulee valtava nousu vanhaan nähden.
Kaupunki ja yksityinen omistaja erilaisia vuokranantajia
Jorma Koutosen mukaan kaupunki on vuokranantajana erilainen kuin yksityinen taho.
Kun yksityisellä puolella asioista sovitaan vuokranantajan ja vuokralaisen kesken, on kaupungilla taas valmiit mallit, joista ei voi juurikaan poiketa.
Koutonen uskoo, että yksityisellä puolella hintatasoa määrittäessä seurataan tarkasti kaupungin linjauksia.
– Uskon, että yksityiset vuokranantajat seuraavat kaupungin asiantuntijoilta tilaamia vyöhykekarttoja. He eivät lähde itse määrityttämään tontin arvoa, vaan lainaavat kaupungin hakemia tietoja.
Tampereen kaupunki otti vuoden alussa käyttöön uudet ehdot, joiden mukaan maanvuokrasopimusten uusimisen yhteydessä vuokrankorotus voidaan porrastaa, mikäli valtiontukisäännökset sallivat sen.
Ensimmäisenä vuonna vuokrasta peritään 60 prosenttia, toisena vuonna 80 prosenttia ja kolmantena vuonna sekä siitä eteenpäin 100 prosenttia.
– Mielenkiintoista nähdä kopioidaanko sitäkin ehtoa yksityisellä puolella, Koutonen sanoo.