Hallitusneuvotteluissa väännetään nyt työperäisestä maahanmuutosta. Elinkeinoelämän, ministeriöiden ja useimpien asiantuntijoiden mukaan se on keskeinen tapa helpottaa suomalaisyritysten työntekijäpulaa – ja ikääntyvän maan julkisen talouden tilaa.
EU:n sisällä työvoima liikkuu vapaasti. Keskeinen kysymys on kuitenkin se, kuinka paljon EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien tulee tienata, jotta he pääsevät Suomeen töihin ja asumaan.
Tällä hetkellä työperäisen maahanmuuttajan on ylitettävä rima, joka on asetettu 1331 euron kuukausiansioihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet ovat ehdottaneet, että jatkossa tuota rajaa voisi nostaa 1500 euroon kuukaudessa. Virkamiesten mukaan se parantaisi todennäköisyyttä, että ihminen tulee toimeen omalla palkallaan.
Perussuomalaiset ovat kuitenkin hyvin haluttomia päästämään Suomeen työvoimaa matalapalkkaisille aloille. Siksi he halusivat nostaa työperäisen maahantulijan tulorajan jopa 3000 euroon kuukaudessa. Sittemmin vaatimus on laskenut 2500 euroon.
Elinkeinoelämän mukaan tämä olisi katastrofi.
Alta näet esimerkkejä pienipalkkaisista ammateista – ja miten niiden säännöllisen työajan keskiansio vertautuu ministeriön ja toisaalta perussuomalaisten esittämiin tulorajoihin.
Perussuomalaisten ajama tuloraja jättäisi pulaan maatalouden, sote-alan, lähettiyritykset ja siivousyhtiöt. Ravintolatyöntekijöidenkin keskiansiot jäävät niukasti perussuomalaisten määrittämän tulorajan alapuolelle.
Näille aloille ulkomainen työvoima on tärkeää jo nyt. Työvoimaa alalle haetaan Filippiinejä ja Thaimaata myöden.
Tulorajan korotus 1500 euroon työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksen mukaisesti sen sijaan ei juurikaan vaikuttaisi työnantajiin. Se ei olisi ongelma edes Maatalouden Työnantajaliitolle, jonka jäsenet työllistävät esimerkkilaskelman pienipalkkaisimpia henkilöitä.
– Tuollainen summa voisi olla ratkaisu. Ansaintaedellytys on jo olemassa ja sitä voisi nostaa, kunhan työehtosopimusten mukainen vähimmäispalkka ei ylity, toimitusjohtaja Kristel Nybondas toteaa Ylelle lähettämässään viestissä.
– Koko työmarkkinajärjestelmä romuttuu, jos eduskunta päättää tällaista ilman kolmikantaa.
Ammattiliitotkaan eivät ole perussuomalaisten tulorajasta innoissaan. Tärkeämpää on pitää työehtosopimuksissa sovituista palkoista kiinni. STTK:n johtaja Taina Vallander ei ollut keskiviikkoillan A-studiossa jarruttamassa työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloilla – vaan päinvastoin oli huolissaan maahantuloprosessien kankeudesta.
Tulorajojen vaikutuksia arvioitaessa on syytä huomata, että yllä olevissa palkkatiedoissa on kyse keskiarvoista. Iso osa ammattiryhmästä jää summan alle. Erittäin todennäköisesti keskiarvon alapuolelle jää myös vasta maahan saapunut ulkomainen työntekijä.