Suuri osa Suomen junista ja vaunuista pitää eriyttää julkisesti omistettuun kalustoyhtiöön, jotta raiteille saadaan kilpailua ja muitakin toimijoita kuin VR.
Tätä mieltä on valtaosa lausujista, jotka olivat jättäneet lausuntonsa junaliikenteen tulevaisuutta arvioineeseen ministeriön arviomuistioon viime perjantaina päättyneellä lausuntokierroksella.
Muistioon ja lausuntokierrokseen on syynä se, että valtio ei voi enää jatkossa varmistaa heikosti kannattavan henkilöjunaliikenteen jatkumista ostamalla sen suoraan junayhtiö VR:ltä ilman kilpailutusta, kuten tähän asti on tehty.
EU-sääntely edellyttää tasapuolisia kilpailuolosuhteita ja myös liikenne- ja viestintäministeriö perää lisää kilpailua tuettuun junaliikenteeseen arviomuistiossaan. Tavoitteena on muun muassa menosäästöt kiskobusseihin, taajamajuniin, yöjuniin ja muuhun ostoliikenteeseen.
Mutta kuinka kilpailua saadaan raiteille? Muistiosta lausunnon jättäneistä pääosa katsoo, että maahan on perustettava julkisesti omistettu junakalustoyhtiö, josta kaikki voivat vuokrata käyttöönsä tarvitsemansa veturit ja vaunut. Tätä mieltä on muu muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka on hiljattain käynyt puhumassa asiasta hallitusneuvottelijoille Säätytalolla.
– Julkisesti tuetun liikenteen kilpailutukseen syntyy kilpailua siten, että kalusto tulee julkisesta (valtio-omisteisesta) kalustoyhtiöstä. Se on keskeinen edellytys sille, koska muuten on riski, että ainoa tarjoaja on VR, sanoo ekonomisti Miika Heinonen, kilpailu- ja kuluttajavirastosta KKV:sta.
Mutta iso osa lausujista haluaa eriyttää myös paljon muuta junainfraa pois VR:n omistuksesta ja hallinnasta. Muuten ei muita toimijoita raiteille saada. Tätä mieltä on myös lähijunaliikenettä virittelevä Suomen Lähijunat oy.
– Käytännössä on ratkaistava siirtymävaihe sille, että VR:n hallinnassa olevat tilat saadaan yleisesti saataville kaikkien rataverkolla toimivien tahojen käyttöön. Kaikki asemat, kunnossapidon kiinteistöt ja maa-alueet raiteistoineen, jotka liittyvät junaliikenteen käyttöön ja ylläpitoon osana rataverkkoa, tulee rinnastaa julkisesti omistettuun rataverkkoon ja ne on siirrettävä VR:n omistuksesta osaksi rataverkkoa, sen hallintaa ja saataville asettamista, vaatii Suomen Lähijunat oy:n perustaja, toimitusjohtaja Antero Alku.
Suomen Kuntaliiton mielestä junakalusto tulee keskittää valtion kalustoyhtiöön siten, että mahdollistetaan tarvittavan kaluston käyttöön saaminen kilpailutetuille yhteysväleille. Kuntaliiton mukaan myös asemien, varikoiden ja huoltopalveluiden ylläpito tulee olla kilpailuneutraalin yhtiön toimintaa.
Paikallisliikenneliiton mukaan tarvitaan kalustoyhtiö, syrjimätön pääsy varikoille, asemille ja huoltopalveluihin. Suomen Yrittäjät on lausunnossaan samoilla linjoilla.
– Aito ja reilu kilpailu mahdollistuisi perustamalla julkinen kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö ja kiinteistö/varikkoyhtiö. Kalustoyhtiö tekisi markkinoille tulon helpommaksi sekä kotimaisille uusille toimijoille että kansainvälisille haastajille. VR:n tulisi keskittyä junaliikenteen operointiin yhtenä markkinatoimijoista, Yrittäjät toteaa lausunnossaan.
VR kannattaa – osin
Valtiollisella junayhtiö VR:llä on käytännössä monopoli maan henkilöjunaliikenteessä, vaikka lain puolesta tänne saisi muitakin tulla. Euroopasta poikkeava raideleveys tekee kuitenkin sen, ettei muita ole toistaiseksi näkynyt kotimaan raiteilla.
Lausunnossaan VR ilmoittaa kannattavansa kilpailu- ja kuluttajaviraston suosituksia henkilöjunaliikenteen järjestämiseksi.
– Ostoliikenteen kilpailutuksissa kaluston saatavuus olisi ratkaistavissa julkisella kalustoyhtiöllä, johon VR on valmis myymään lähijunaliikenteessä käyttämänsä kaluston, yhtiö lupaa.
Omistamansa 25 rautatieasemaa se on äskettäin pistänyt myyntiin. Suurin osa asemista on jo entuudestaan muilla omistajilla.
Kaupallisesti kannattavan kauko- ja tavaraliikenteen kilpailun tulee VR:n mukaan antaa kehittyä markkinaehtoisesti (lippu- ja rahtituloilla) Euroopassa yleisesti käytössä olevan vapaan kilpailun mallin mukaisesti.
VR rajaisikin valtio-omisteisen kalustoyhtiön perustamisen siten, että se jättäisi markkinaehtoisen liikenteen eli pitkälti kaukojunien kaluston jatkossakin vain omaan käyttöönsä.
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto näkee asian samoin:
– Valtio-omisteisen kalustoyhtiön perustaminen markkinaehtoisen liikenteen kalustolle ei ole yhteiskunnan kokonaisedun eikä vapaan kilpailun periaatteen mukaista.
KKV pitäisi sellaisen matkustajajunaliikenteen kilpailutusten ulkopuolella, johon voisi syntyä kilpailua.
– Sitä on erityisesti pääradalla Helsinki-Oulu -raideosuudella. Sinne voisi syntyä markkinaehtoista kilpailua ja sinne voisi tulla toinen operattori toimimaan kannattavasti. Tämmöistä liikennettä ei näkemyksemme mukaan pidä kilpailuttaa, KKV:n Heinonen huomauttaa.
Ruotsin malli vahvoilla
VR liputtaa siis vapaan kilpailun liikenteen ja alueellisten ostoliikennekilpailutusten pitämistä erillään toisistaan. Järjestelmä on ollut jo pitkään käytössä Ruotsissa. Norjan korimallia se ei halua.
KKV:kin kallistuu enemmän Ruotsin mallin suuntaan, vaikkei suljekaan Norjan tapaa kokonaan pois vaihtoehdoista.
– Suosittelemme julkisesti tuetun liikenteen kilpailuttamiseen nimenomaan Ruotsin mallia. Norjan mallissa kilpailutetaan myös se kannattava markkinaehtoinen kaukoliikenne. Ehkä enemmän olemme Ruotsin mallin puolella, Heinonen linjaa.
Mitä hyötyä kilpailutuksista?
Nykymeiningillä voidaan jatkaa vuosikymmenen loppuun. Mutta tarvittavat muutokset ovat niin isoja ja aikaa vieviä, että seuraavan hallituksen on päätettävä asioista ja rahoituksista jo ensi vuoden aikana.
Rautatie- ja muuta väkeä onkin viime viikkoina käynyt Säätytalolla kertomassa hallitusneuvottelijoille alan näkymistä ja muutoksista. Vauhtia päätöksentekoon antaa tieto kilpailutuksen hyödyistä.
– Muiden maiden kokemusten perusteella on selvä, että suoraan hankittu liikenne on paljon kalliimpaa tilaajalle kuin kilpailuttaminen, Heinonen korostaa.
Suomen Lähijunat oy:n Alku näkee kilpailutuksen hyödyttävän yhteiskuntaa siten, ettei ostoliikenteestä makseta liikaa.
– HSL:n junaliikenteen kilpailuttaminen alensi palvelupaketin hintaa 40 prosenttia verrattuna aiempaan. (Tulevissa muissa kilpailutuksissa) ei ole optimistista odottaa näin suurta alennusta, mutta kyllä 30 prosenttia on realistista, Alku arvioi.
Klo 9.04 Kuvatekstiä muutettu.