Ukrainalaiset ovat hakeutuneet toistaiseksi melko vähän kuntalaisiksi, toisin kuin viime syksynä ennakoitiin.
Kaupunkien maahanmuuttoasioiden asiantuntijat arvioivat syyskuussa, että vuoden Suomessa oleskelun jälkeen mahdollistuva kotikuntaoikeuden hakeminen kiihdyttäisi ukrainalaisten muuttoa pääkaupunkiseudulle.
Ilmiö on toteutunut aiemmin muiden vieraskielisten osalta, ja Helsingin seudulle odotettiin muuttavan kevään aikana jopa tuhansia ukrainalaisia muualta Suomesta. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Espoon maahanmuuttoasioista vastaava johtaja Teemu Haapalehto sanoo, että pääkaupunkiseudun kunnissa ollaan edelleen samassa odottavassa tilanteessa. Hän näkee tähän monia syitä.
– Ukrainalaisten halukkuuteen ryhtyä kuntalaiseksi voivat vaikuttaa pikaisen kotimaahan paluun odotus, lasten koulunkäyntiin liittyvät kysymykset sekä tottuminen vastaanottokeskuksen majoitukseen ja palveluihin.
Jos ukrainalainen hakee kotikuntaoikeutta, hänen pitää hankkia itselleen oma asunto. Tässä vaiheessa vieraskieliset ovat yleensä muuttaneet toiselle paikkakunnalle.
Mahdollinen pääkaupunkiseudulle muutto liittyy siis kiinteästi kuntalaiseksi hakemiseen.
Noin 20 000 ukrainalaista voisi hakea kotikuntaa
Digi- ja väestötietoviraston mukaan kotikunnan on saanut koko Suomessa tähän mennessä reilut 4 600 ukrainalaista, joista pääkaupunkiseudulta on vajaat 1 100.
Virasto on vastaanottanut kotikuntahakemuksia kaikkiaan noin 5 400 kappaletta. Se on vain neljäsosa kuntalaisuuteen oikeutettujen ukrainalaisten määrästä. Yli 12 kuukautta Suomessa oleskelleita ukrainalaisia on Maahanmuuttoviraston mukaan noin 20 000.
Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista eniten kotikuntaa on haettu Helsingistä, josta sen on saanut 483 ukrainalaista. Vantaalla kotikuntaoikeus on myönnetty 375:lle ja Espoossa 215:lle sotaa pakoon tulleelle ukrainalaiselle.
Vastaanottojärjestelmän piirissä on yhä Maahanmuuttoviraston mukaan kaikkiaan noin 40 000 ukrainalaista. Heistä noin puolet asuu vastaanottokeskusten majoituksessa.
– Nyt pitäisi kysyä hallitukselta, että jos sota jatkuu, onko meillä 40 000 ukrainalaista vastaanottokeskuksissa. Kahden vuoden jälkeen vastaanottokeskuksesta lähteminen on jo melko vaikeaa ja kolmen vuoden kuluttua sitäkin hankalampaa, sanoo Espoon Teemu Haapalehto.
Ukrainalaiset odottanevat tilanteen kotimaassaan muuttuvan
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtelan mukaan ukrainalaisten kuntalaiseksi siirtymistä jarruttaa erityisesti epäselvä tilanne näiden kotimaassa.
– Väliaikaisesti Suomeen suojaan tulleet ukrainalaiset ajattelevat palaavansa takaisin eivätkä pohdi siinä tilanteessa vastaanottokeskuksesta kuntalaiseksi siirtymistä. Eli että haenpa nyt espoolaiseksi, Haahtela sanoo.
Toinen syy kuntalaiseksi hakeutumisen vähäisyyteen on Haahtelan mukaan se, että suuri osa vastaanottokeskuksista on nykyään asuntoihin perustuvia eikä väliaikainen muutto toiseen asuntoon ole perusteltu, jos tulevaisuus on epävarma.
– Olemme kilpailuttaneet kaikki vastaanottokeskukset uudestaan ympäri Suomen, ja ne ovat pääasiassa asuntopohjaisia. Se on edullisempaa, koska ei ole laitoshenkilöstöä, ylläpitoa ja päivystystä.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja uskoo, että jos sotatilanne Ukrainassa jatkuu, kotikunnan hakeminen kiihtyy ja muutto pääkaupunkiseudulle lisääntyy vähitellen.
Haahtela arvelee, että kotikuntaoikeuden saaneet ukrainalaiset levittävät sanaa kuntaoikeuden tuomista hyödyistä ja tämä tuo lisää kuntalaisia.
– Syksyllä tilanne taas muuttuu. Koulut alkavat, ja ukrainalaisten asuminen täällä pitkittyy. Uskon tasaiseen kasvuun, enemmän kuin laajaan kuntalaisryntäykseen.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 31. toukokuuta kello 23:een asti.