Jyväskylässä on valtakunnallisesti poikkeuksellisen paljon vieraskielisiä koululaisia valmistavassa opetuksessa.
– Esimerkiksi Helsingissä valmistavassa opetuksessa on noin 900 oppilasta, meillä luku on 300. Kun sen suhteuttaa kaupunkien väkilukuun, määrä on poikkeuksellisen suuri, sanoo palvelupäällikkö Pia Bärlund Jyväskylän kaupungilta.
Aikaisemmin yleisopetukseen on valmistavasta opetuksesta siirtynyt Jyväskylässä noin 50 maahanmuuttajataustaista lasta vuosittain. Tulevana syksynä määrä on siis noin kuusinkertainen.
Jyväskylälle se on iso loikka.
– Se on noin Puuppolan koulun verran oppilaita eri puolille kaupunkia yleisopetuksen ryhmiin, kertoo Bärlund.
Tavallisille oppitunneille he ovat siirtymässä ensi lukuvuoden aikana sitä mukaa, kun valtion kustantama perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntimäärä täyttyy.
Ukrainalaislasten koulunkäynnissä kipukohtia
Suurin osa vieraskielisistä lapsista on ukrainalaisia. Heitä on valmistavassa perusopetuksessa Jyväskylässä noin 230.
Jyväskylässä on pantu merkille, että Ukrainasta paenneiden lasten koulunkäynti Suomessa on osoittautunut paikoin ennakoitua hankalammaksi.
Esimerkiksi kaupungissa on iso joukko ukrainalaislapsia, joille on kertynyt huolestuttavan paljon poissaoloja.
– Jos valmistavaa opetusta on noin 900 tuntia, niin kyllä siellä saattaa olla sellaisiakin oppilaita, joilla on 300 tuntia poissaoloja, kertoo palvelupäällikkö Pia Bärlund.
Yksi merkittävä syy on se, että osa ukrainalaislapsista on osallistunut sekä Suomessa perusopetukseen valmistavaan opetukseen että käynyt etäkoulua Ukrainaan.
Samaan aikaan osa Ukrainasta paenneista lapsista käy pelkästään etäkoulua kotimaahansa. Heidän määräänsä ei kaupungin sivistyspalveluissa edes tiedetä.
Taustalla inhimillisiä syitä
Osalle lapsista koulunkäynti on traumaattisen elämäntilanteen ja esimerkiksi kaksinkertaisen koulun käynnin vuoksi muodostunut hyvin kuormittavaksi.
– Pääsyy poissaoloihin on se, että he käyvät kahden valtion koulujärjestelmää samanaikaisesti, ja se on rankkaa kenelle tahansa nuorelle, kertoo palvelupäällikkö Pia Bärlund.
Moni ukrainalaisperhe myös odottaa pääsevänsä pian palaamaan kotimaahansa, minkä vuoksi monet perheet ovat hyödyntäneet perusopetukseen valmistavaa opetusta vaillinaisesti.
Poissaolojen vuoksi suomen kielen oppiminen on kuitenkin monen ukrainalaislapsen kohdalla hidastunut. Tämän takia ensi syksy huolestuttaa osaa opettajista.
Koulunkäynti kotimaahan harkittu mahdollisuus
Ukraina on määrätietoisesti pitänyt yllä mahdollisuutta järjestää etäopetusta maasta pakenemaan joutuneille lapsille. Samalla Suomessa on toivottu, että ukrainalaislapset hakeutuvat muiden maahanmuuttotaustaisten lasten kanssa opetuksen ja varhaiskasvatuksen piiriin.
Mahdollisuus käydä koulua kahteen maahan on ollut Suomessa tietoinen päätös.
– Ukrainalaisperheiden halu osallistua etäopetukseen on ollut koko ajan voimakasta, joten käyttöön otettiin joustavia ratkaisuja, kertoo opetusneuvos Katri Kuukka Opetushallituksesta.
Valmistavan opetuksen oppilaat saattoivat muun muassa jakaa ja keventää viikkotuntimääräänsä ja tehdä myöhemmin enemmän tunteja. Lisäksi oppilaille tarjottiin valvotut etäopiskelutilat, tietokone ja verkkoyhteys.
– Tämä oli jousto, mitä lainsäädännön puitteissa pystyimme tekemään, Kuukka sanoo.
Opetushallitus on seurannut valtakunnallisesti Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten osallistumista suomalaiseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen.
Tietojen mukaan ukrainalaisista lapsista ja nuorista, joilla ei vielä ole kotikuntaa Suomessa, yli 80 prosenttia osallistuu perusopetukseen tai siihen valmistavaan opetukseen.
Varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen puolestaan osallistuu noin 47 prosenttia ukrainalaislapsista.
Jyväskylässä ukrainalaislasten koulupoissaoloja ei ole järjestelmällisesti tilastoitu. Asiasta ei ole myöskään valtakunnallisia tietoja.
Korjaavia liikkeitä syksyllä
Jyväskylän sivistyspalveluiden palvelupäällikkö Pia Bärlundia surettaa, että valmistavan perusopetuksen hyödyt ovat valuneet osalla ukrainalaislapsista poissaolojen takia hukkaan.
Paineet tilanteen korjaamiseksi kohdistuvat nyt ensi lukuvuoteen.
Opetushallitus painottaa kielitietoista opettamista, eli sitä, että vaikeita asioita selitetään oppitunneilla selkosuomeksi. Opetushallitukselta on valmistunut tänä keväänä myös kielitietoisen opetuksen verkkomateriaali.
Kielitietoisen opettamisen ohella opetushallituksen suosituksena on, että kaikille valmistavasta opetuksesta tuleville koululaisille laadittaisiin opintosuunnitelma riippumatta siitä, onko oppilailla muita oppimisen tukeen liittyviä tarpeita.
Pia Bärlund pitää sosiaalista integroitumista yhtä tärkeänä kuin sitä, että oppitunneilla opetettaisiin kielitietoisesti eli selkosuomella vaikeita asioita.
– Oppilaille pitäisi saada hyvä alku niin, että pääsisivät sosiaalisesti sujahtamaan osaksi koulun arkea ja saisivat uusia kavereita, hän sanoo.