Englannin ja ruotsin opettaja Hanna Hallila, 28, ei ole mikään digiänkyrä – päinvastoin. Hän suhtautuu sosiaaliseen mediaan ja puhelinten käyttöön suhteellisen avoimin mielin.
Hallila tekee vapaa-ajallaan Tiktok-videoita, viihtyy Instagramissa ja hyödyntää puhelimia myös opetustyössään. Silti älypuhelinten vaikutukset oppilaisiin ja koulujen työrauhaan huolestuttavat häntä.
– Puhelimen käytöstä pitää huomauttaa käytännössä jokaisella yläkoulun oppitunnilla, Hallila kertoo.
Kännykkäkielto hallitusneuvotteluissa
Päättäjät ovat ottaneet puhelinten käytön kouluissa hampaisiinsa. Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä peruskoulujen kännykkäkielto mahdollisena vastauksena opettajien huoleen.
Tarkkoja tietoja ehdotuksen sisällöstä ei ole tullut julki, mutta perussuomalaisten koulutuspoliittisen linjauksen mukaan puhelimien pitäisi pysyä repussa koko koulupäivän ja opetuksessa pitäisi käyttää nykyistä vähemmän puhelimia ja muita laitteita. “Vähemmän pelillisyyttä”, linjauksessa paalutetaan.
Julkisuudessa on ollut myös kansalaisaloite, jonka tavoite on, että peruskoulun oppilaiden puhelimet pysyisivät suljettuina oppituntien ja välituntien aikana paitsi poikkeustapauksissa. Poikkeustapauksia olisivat esimerkiksi tilanteet, joissa puhelinta tarvittaan opetukseen tai oppilaan pitää saada yhteys vanhempaansa.
Kielto jakaa opettajia
Opetusneuvos ja juristi Laura Francke Opetushallituksesta kertoo, että peruskoulujen kännykkäkielto jakaa opettajien mielipiteitä.
– Osa opettajista katsoo, että nykylainsäädäntö on riittävää. Mutta osa katsoo, että sitä pitää selkeyttää. He haluavat lisää valtuuksia puuttua puhelinten käyttöön.
Englantia ja ruotsia kuudesluokkalaisista yhdeksänluokkaisille opettava Hallila ei kannata puhelinten täyskieltoa.
Hän uskoo, että laissa on selkeyttämisen varaa opettajan oikeusturvan vuoksi. Hallilan mielestä opettajien on vaikea tulkita, miten he voivat puuttua oppilaan puhelimen käyttöön ja miten eivät. Valta päättää asiasta pitäisi pysyä hänen mielestään kuitenkin kouluilla.
– Päätäntävaltaa ei pidä ulkoistaa poliitikoille, koska he eivät elä meidän arkeamme, Hallila sanoo.
Laki on Opetushallituksen Francken mukaan mahdollista toteuttaa myös niin, että laki mahdollistaa koko koulupäivän kännykkäkiellon, mutta päätösvalta kännykkäkiellosta jätetään kouluille, niin että ne kieltävät kännykän käytön koko koulupäiväksi järjestyssäännöissään.
– Opetushallitus pitää tärkeänä, että puhelinten käyttö opetuksessa olisi mahdollista opettajan luvalla.
Kotikäyttö heijastuu kouluihin
Myös puhelinten vapaa-ajan käyttö heijastuu koulutyöhön, muistuttavat Francke ja Hallila. Jos lapsi viettää leijonan osan vapaa-ajastaan puhelimella, se vaikuttaa myös keskittymiseen koulussa.
– Koululainsäädännöllä vaikutetaan vain kouluaikaan ja laitteita käytetään erityisesti vapaa-ajalla. Vanhempien rooli on keskeinen, sanoo Francke.
– Koulun ja kodin pitäisi tehdä yhteistyötä. Tunnen riittämättömyyttä, kun oletetaan, että koulu hoitaa kaiken, Hallila kertoo.
Voit keskustella aiheesta 27.5. klo 23 asti.