Puolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo, Riikka Purra, Anna-Maja Henriksson ja Sari Essayah kertoivat perjantai-iltana, että Säätytalon neuvotteluissa on saatu kirjattua linjaukset maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä.
Kokoomus, perussuomalaiset ja KD ovat hyväksyneet ilmasto- ja maahanmuuttolinjaukset. Mutta RKP ei ole kumpaakaan paperia hyväksynyt.
Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on kutsunut huomiseksi RKP:n eduskuntaryhmän ylimääräiseen kokoukseen Helsinkiin. Molemmat paperit viedään eduskuntaryhmän käsiteltäväksi.
Riikka Purra totesi, että perussuomalaisten mielestä hallitusneuvotteluita ei voida jatkaa, jos RKP ei hyväksy papereita. Hallituksenmuodostaja Orpo väisti kysymyksen, kun se esitettiin hänelle.
Millaisia vaihtoehtoja hallitusneuvotteluissa on nyt tarjolla? Tilanne voi edetä viidellä tavalla:
1. Neuvotteluissa otetaan aikalisä
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) voi vedota puolueiden puheenjohtajiin, jotta nämä jaksaisivat vielä vääntää yhteisestä linjasta.
Kaikki neuvotteluissa mukana olevat puolueet, kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit haluavat hallitukseen, koska hallitus päättää Suomen asioista. Esimerkiksi työriitojen sovittelussa tuloksia alkaa syntyä yleensä vasta, kun paine kasvaa tarpeeksi suureksi.
Oppositiossa kukaan ei pääse vallan kahvaan. Edellinen oppositiotaival oli pitkä etenkin eduskuntavaalien voittajalle kokoomukselle, joka haluaa pääministerin paikan ja oikeistohallituksen, joka saisi Suomen velkaantumisen kuriin.
2. Perussuomalaiset tai RKP marssivat ulos Säätytalosta
Tämä ei välttämättä tarkoita neuvottelujen lopullista katkeamista.
Vuonna 2011 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki heitettiin ulos hallitusneuvotteluista. Silloin neuvotteluja veti kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen. Suurin kiistan aihe tuolloin oli verotus.
Myöhemmin Katainen kutsui SDP:n ja vasemmistoliiton takaisin Säätytaloon. Suomeen syntyi niin kutsuttu six pack: kokoomuksen, SDP:n vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitus.
Helsingin yliopiston politiikan tutkija Emilia Palonen totesi perjantaina Ylen Ykkösaamussa, että perussuomalaisten ulosmarssi on mahdollinen, mutta muitakin vaihtoehtoja on.
– Toinen vaihtoehto on RKP:n ulos käveleminen, ja siinä vaiheessa mietitään taas, miten tästä saadaan enemmistöhallitus.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo voi siis vielä yrittää hieroa yhteistä hallituspohjaa lupaamalla ulosmarssijoille uusia myönnytyksiä.
3. Neuvottelut katkeavat lopullisesti.
Orpo aloittaa neuvottelut kolmanneksi suurimman puolueen SDP:n kanssa.
Uusien neuvottelujen aloittaminen olisi työläs vaihtoehto. SDP:n ja kokoomuksen näkemykset talouden sopeuttamisesta ovat hyvin kaukana toisistaan.
Neuvottelut jouduttaisiin käytännössä aloittamaan nollasta uudestaan. Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares arvioi vaihtoehtoa torstaina Ylen Politiikkaradiossa.
– Sinipunan palaaminen on mahdollista, mutta siihen on aika iso kynnys, koska demareiden asema siinä tilanteessa olisi aika vahva, Vares sanoi.
Tämä vaihtoehto vaatisi Orpolta myönnytysten tekemistä SDP:lle.
4. Suomeen aletaan puuhata vähemmistöhallitusta.
Näin on toimittu esimerkiksi Ruotsissa.
Vähemmistöhallitus tarkoittaa, että hallituksella on eduskunnassa vähemmistö eli alle sata kansanedustajaa. Suomessa on ollut yhteensä 78 hallitusta, joista enemmistöhallituksia on ollut valtaosa (48). Virkamieshallituksia on ollut yhdeksän.
Vähemmistöhallitus edellyttää, että joku hallituksen ulkopuolella oleva puolue tukisi hallitusta. Ruotsissa pääministeri Ulf Kristerssonin hallitusta tukevat ruotsidemokraatit. Professori Vares ei pidä vähemmistöhallitusta kovin todennäköisenä vaihtoehtona.
– Se on mahdollisempaa kuin on ollut kymmeniin vuosiin, mutta kyllä se suomalaiselle poliittiselle kulttuurille sen verran vieras on, että uskoisin, että sitä pyritään välttämään.
Samoilla linjoilla on politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.
– Vähemmistöhallituksia Suomessa ei yleensä tehdä ja onnistunut pääministeri on sellainen, joka pystyy pitämään enemmistöhallituksen kasassa koko neljän vuoden ajan, Palonen sanoo.
5. Hallituksen muodostaja vaihdetaan.
Jos Petteri Orpo epäonnistuu hallituksen muodostamisessa, on mahdollista että paikalle nousee joku muu.
Tähän vaaditaan eduskuntaryhmien päätös. Eduskuntaryhmien pitäisi päättää, että Orpo ei voi enää jatkaa hallituksen muodostajana. Professori Vesa Vares arvioi Orpon asemaa.
– Orpo on nyt yhtä aikaa sekä vahvassa että hankalassa asemassa, koska mikään hallitus tuskin ilman kokoomusta syntyy. Nyt selviää, onko tämä se pohja, jota kokoomus on eniten toivonut (perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP), mahdollinen.
Vares totesi eilen torstaina, että seuraavat päivät ovat tärkeitä ja ratkaisevat, miten hallitusneuvotteluissa käy.
Seuraa tästä hallitusneuvotteluja
Päivitys 26.5. klo 20.10: Puheenjohtajat kertoivat perjantai-iltana, että maahanmuutosta ja ilmastotoimista on saatu neuvotteluissa aikaan linjaukset. Muut puolueet ovat ne hyväksyneet, mutta RKP hyväksyttää paperit ryhmäkokouksellaan lauantaina. Jutun aikamuotoja ja alkua on päivitetty tiedon perusteella.
