Kainuun asukkaat suhtautuvat sote-uudistukseen myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksesta.
Kainuun asukkaista 35 prosenttia suhtautuu uudistukseen erittäin tai melko myönteisesti. Kolmannes vastaajista arvioi näkemyksensä olevan neutraali. Enemmän tai vähemmän kielteisesti uudistukseen suhtautuu 27 prosenttia vastaajista.
Sote-uudistuksesta ilmoitti olevansa erittäin hyvin tai melko hyvin perillä 42 prosenttia vastaajista. Vajaa viidennes uskoo tietämyksensä olevan heikkoa.
Kainuun asukkaiden näkemykset palvelujen saatavuudesta ovat jonkin verran vähemmän synkkiä kuin keskimäärin Suomessa. Lähes joka toinen vastaajista uskoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus perustasolla heikkenevät hyvinvointialueella. Joka toinen arvioi palvelujen tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Vastaajista 42 prosenttia kuitenkin uskoi, että omat mahdollisuudet saada laadukkaita palveluja säilyvät ennallaan.
Vastaajista kaksi viidestä epäilee, että soten seurauksena mahdollisuudet hillitä kustannusten kasvua heikkenevät. Tästä huolimatta hyvinvointialueiden toiminnan rahoittaminen vastaisuudessa hyvinvointialueverolla olisi Kainuussa vastenmielinen asia. Hyvinvointialueveroa kannattaa 15 prosenttia ja sitä vastustaa 61 prosenttia vastaajista.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitkä sote-uudistuksen jälkeen kunnille jäävistä tehtävistä ovat sellaisia, jotka tulisi myös siirtää hyvinvointialueen tai maakunnan vastuulle. Tulosten mukaan ei löydy asioita, jotka enemmistö haluaisi vastaisuudessa siirtää kunnilta hyvinvointialueille.
Noin neljännes vastaajista luovuttaisi kulttuuripalvelut, peruskoulut ja elinkeinojen edistämisen kuntaa tai kuntayhtymää suuremmille harteille. Yli neljänneksen mielestä mitään tehtäviä ei saa siirtää kunnilta pois ja viidennes ei ottanut asiaan kantaa.
Kainuulaiset suhtautuvat kuntien tehtävien siirtämiseen hyvinvointialueiden vastuulle monilta osin myönteisemmin kuin väestö koko maassa keskimäärin. Vuoteen 2018 verrattuna kainuulaiset ovat haluttomampia siirtämään tehtäviä maakunnille.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa tammikuussa. Haastatteluja Kainuussa tehtiin 137. Tulosten virhemarginaali on Kainuussa noin 8,5 prosenttia.
Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.