Hyppää sisältöön

Loimua ja HS-Vesi selvittävät, voiko jätevedenpuhdistamon hukkalämpöä hyödyntää Hämeenlinnan kaukolämpöverkossa

Tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden vähentäminen kaukolämmön tuotannossa.

Jätevettä jätevedenpuhdistamolla.
Loimuan mukaan Paroisilta saatava lisälämpö vastaa lähes sadan kerrostalon käyttämää lämpömäärää. Kuva: Timo Leponiemi / Yle
Anne-Maria Niskanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Paroisten jätevedenpuhdistamon jäteveden lämmön hyödyntämistä selvitetään Hämeenlinnassa. Kaukolämpöä tuottava Loimua ja Hämeenlinnan Seudun Vesi -yhtiö etsivät mahdollisuuksia lisätä Paroisten jätevedenpuhdistamon hukkalämmön käyttämistä Hämeenlinnan kaukolämpöverkossa.

Loimuan operatiivinen johtaja Maija Henell kertoo, että Loimua käyttää tällä hetkellä hyvin pieniä määriä Paroisten puhdistamon jäteveden lämpöä.

– Paroisilta hyödynnettävän lämmön potentiaali on merkittävä, puhutaan 50 000 megawattitunnista.

Loimua ja HS-Vesi tekevät selvityksen jätevedenpuhdistamon kaukolämmöksi hyödynnettävän hukkalämmön lisäpotentiaalista ja lämmön talteenotosta tämän vuoden aikana. Sen jälkeen päätetään mahdollisista investoinneista. Henellin mukaan pohdittavaksi tulee muun muassa, minkälaisia muutoksia kaukolämpöverkosto vaatii.

– Toteutuessaan hanke mahdollistaisi päästöttömän lämmöntuotannon merkittävän lisäyksen ja vähentäisi lämmityskaudella fossiilisten polttoaineiden, kuten maakaasun käyttöä.

Henell muistuttaa, että lämpiminä vuodenaikoina hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmöntuotannossa vähentäisi myös biopolttoaineiden käyttöä.

Loimua tekee Paroisten jätevedenpuhdistamoa koskevan selvityksen rinnalla toista selvitystä, joka koskee SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla syntyvän hukkalämmön hyödyntämistä niin ikään kaukolämpönä.

– Jos molemmat hankkeet toteutuvat, ne tuottaisivat 20 prosenttia kaukolämmön kokonaistarpeesta Hämeenlinnan kaukolämpöverkossa, kertoo Loimuan operatiivinen johtaja Maija Henell.

Suosittelemme sinulle