Maalit oli äkkiä laskettu, kun jääkiekon MM-kisat lässähtivät Suomen osalta illalla 25. toukokuuta: Kanada 4, Suomi 1 ja isännät suihkun kautta ulos toisista peräkkäisistä kotikisoista.
Pettymyksen tasoituttua Tampereen alueella ja Suomen jääkiekkoliitossa päästiin huomattavasti mukavampien laskutoimitusten pariin.
Liitto tekee syliinsä yllättäen pudonneista kotikisoista jo toisena keväänä peräkkäin kovan tuloksen ja Tampereen talousalue kisojen ja uuden areenansa ansiosta kerrannaisvaikutuksineen jackpotin.
Jääkiekkoliitto laskee menojaan ja tulojaan toimistotiloissaan, jotka sijaitsevat viime vuoden kevättalvella kummituslinnaksi muuttuneen Ilmalan tapahtuma-areenan kyljessä.
Missä kaupat?
Areena on ollut jo pitkälti toista vuotta suljettuna, sillä sen oligarkkiomistajat ovat Venäjän hyökkäyssodan takia ankarien pakotteiden kohteena.
Uutisoinnin perusteella areenasta on kiinnostunut usea taho, mutta kaupanteosta ei valmista näytä tulevan.
Tässä tilanteessa kyse ei ole perustransaktiosta myyjien taustat huomioiden, vaan pakotevalvoja eli Ulosottolaitos on mukana kuvioissa.
Tampereen areena avattiin muutama kuukausi ennen kuin Ilmalassa pantiin paikat säppiin.
Helsingistä on katseltu hammasta purren, miten Suomen tällä hetkellä ainoaan areenakaupunkiin eli Tampereelle on satanut taivaan mannaa – ja sataa jatkossakin.
Kun tästä on valtava osa sisätapahtumaisäntänä kuohitulta Helsingiltä pois, pääkaupungin herrat eli pormestari Juhana Vartiainen (kok) ja Paavo Arhinmäki (vas) terhakoituivat antamaan aiheesta Ylelle ponnekkaan lausunnon.
Kaksikko ehdottaa erillislainsäädäntöä, jotta pohjimmiltaan Venäjän rikollisen hyökkäyssodan sulkeman hallin haltuunotto olisi mahdollista. Pormestari Vartiainen kertoi tunnustelleensa asiaa jo valtiovallan suuntaan, ja Arhinmäen komppikitara soi komeasti.
Valtion- ja kunnallispolitiikan kehäkettu uskoo, että tällainen poikkeuslainsäädäntö voitaisiin saattaa maaliin jo tämän vuoden aikana.
Hyvällä asialla
Vaikka Vartiainen ja Arhinmäki ovat varmasti liikkeellä helsinkiläisten urheilun- ja musiikinystävien hyvällä ja vilpittömällä asialla, ei näitä lausuntoja lukiessaan suoraan sanoen tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa.
Vuosi oli 2008, kun Helsingin IFK:n silloinen johto ensimmäisen kerran esitti julkisesti ajatuksen sittemmin Helsinki Gardeniksi nimetystä areenahankkeesta.
Sen yhteyteen – samoin kuin Tampereella – rakennettaisiin asuntoja, erilaisia palveluita ja hotelli. Paikaksi yksityisen rahan varaan suunnitellulle projektille valikoitui lopulta Nordenskiöldinkatu Helsingin jäähallin vieressä.
Noin 12 vuodessa on saatu valmiiksi rakentamisen mahdollistava asemakaava, mutta rakennuslupamenettely on kesken ja pitkittyneen hankkeen lopullinen toteutuminen varsin pitkissä puissa.
Suhdannemielessä näin pitkä aika on rakennus- ja rahoitusalalla maailmanpoliittisine melskeineen ikuisuus.
Helsingin kaupungin suhtautuminen Gardeniin on kauniisti sanoen ollut eräänlaista neliraajajarrutusta.
Apulaispormestari Arhinmäki on Garden-projektin elinkaaren aikana ehtinyt toimia monissa merkittävissä tehtävissä, kuten urheiluministerinä ja valtakunnallisille urheiluinfrahankkeille tärkeän valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana.
Hän ei ole asiassa pitänyt kynttiläänsä millään lailla vakan alla, vaan ollut täysin johdonmukainen. Nuivuuttaan Arhinmäki on perustellut muun muassa Keskuspuiston maisemallisilla syillä ja Garden-projektiin liittyvällä, poikkeuksellisella rakennusoikeusgryndauksella.
Faktaa on kuitenkin, että jos Helsingin luottamus- ja virkamiesjohto olisi edistänyt Gardenia yhtä innokkaasti kuin pormestarit nyt pakotehallin avaavaa ”erillislainsäädäntöä”, Helsinki olisi todennäköisesti saanut huippumodernin areenansa jo ennen Tampereen kilpailijaa, eikä Ilmalan hallista puhuisi enää kukaan.
Pekka Holopainen
Kirjoittaja on porilaislähtöinen kolumnisti ja ainoa urheilutoimittaja, joka on valittu Vuoden journalistiksi Suomessa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 6.6. klo 23 asti. Tarvitset kommentointiin Yle Tunnuksen.