Jyväskylän yliopiston rehtorihaun neljä jäljellä olevaa ehdokasta kohtasivat tänään hyvähenkisessä paneelikeskustelussa, jonka järjestivät ylioppilaskunta JYY ja yliopiston ammattiliitot.
Järjestäjät kiittelivät alkuun paneelin järjestämisestä kuivasti kommentoiden, että yliopistoyhteisön kuuleminen ei ole ollut aina itsestäänselvyys suomalaisissa korkeakouluissa, vaivoin peitelty piikki Tampereen yliopistoa kohtaan, jossa yhteisö on vuosia kokenut jääneensä päätöksenteon ulkopuolelle.
Paneelissa fyysikko Marko Hakovirta erottui korostamalla uraansa myös yritysmaailmassa sekä pitkällä urallaan Yhdysvalloissa yliopistoissa, joiden käytäntöjä hän toisi Jyväskyläänkin. Esimerkiksi työhauissa voisi hänestä pyytää hakijoita monimuotoisuuden parantamiseksi tekemään diversity statementin, henkilökohtaisen kertomuksen suhteestaan monimuotoisuuteen.
Välillä Hakovirta tuntui kuitenkin olevan hiukan hukassa Suomen yliopistojen nykykäytänteissä.
Kotikenttäedullaan taas paneelissa edusti Jyväskylän yliopiston dekaani Jari Ojala, joka pyrki selkeästi vakuuttamaan yleisöä nimenomaan Jyväskylän yliopiston tuntemuksellaan. Hänestä yliopiston pitäisi nyt tehdä erityisesti maahanmuuttajataustaisille sama, minkä 1800-luvulla Jyväskylän seminaari teki koko kansalle, kouluttaa mahdollisimman moni.
Suomea toisena kielenä puhuvia ja kansainvälisiä opiskelijoita kaipailtiin paneelissa lisää, sillä yliopiston perinteisillä opiskelijoiden kotiseuduilla väki ja syntyvyys vähenevät.
Innostavuudellaa ja johtajuustutkimisellaan yliopistoyhteisöä taas pyrki vakuuttamaan ”Ikea-professori” Linné-yliopistosta Ruotsista, Saara Taalas. Hänkin on Jyväskylästä ja korosti nimenomaan hakevansa kotikaupunkinsa yliopiston rehtoriksi. Hän pitää yliopiston kohtalonkysymyksenä suhdetta nuoriin, jotka eivät Taalaan mukaan enää arvosta koulutusta samalla tavalla.
Neljäs hakijoista, Turun yliopiston vararehtori Pia Björn korosti paneelin aikana opiskelijaedustuksen tärkeyttä yliopistossa ja sitä, että edustuksen pitää olla tasaisesti kaikkialla yliopiston päätöksenteossa.
Hän tarjosi myös konkreettisia ajatuksia etä- ja lähiopetuksen suhteesta koronan jälkeen, 70 prosenttia läsnä ja 30 prosenttia ajasta ja paikasta riippumattomana opetuksena on toiminut Björnistä hyvin Turussa.
Paneelissa keskusteltiinkin paljon yhteisön jaksamisesta ja siitä, mikä on koronan jälkeen paras tapa palata lähelle opiskelijoiden kanssa.
Voit keskustella aiheesta 27.5. klo 23.00 saakka.