Suomalaiselle maajoukkuejääkiekolle tämä kausi oli heikoin aikoihin. Suomi jäi ilman jääkiekkomitalia kaikissa tämän vuoden MM-kisoissa.
Leijonat, Naisleijonat, Nuoret Leijonat sekä alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue jäivät puolivälieriin. Tyttöleijonat hävisi puolestaan pronssiottelun.
Edellisen kerran Suomi jäi ilman yhtään jääkiekon MM-mitalia 11 kautta sitten. Romahdus on raju, sillä viime vuonna Leijonat juhli MM- ja olympiakultaa, Naisleijonat sai olympiapronssia, alle 20-vuotiaiden maajoukkue oli finaalissa ja pojissa sekä tytöissä juhlittiin pronssisia mitaleita.
Yle Urheilu kysyi neljältä tunnetulta jääkiekkovaikuttajalta, mistä menestymättömyys johtuu ja millaisia haasteita maajoukkuejääkiekolla on.
Suomi ei saanut tämän kauden jääkiekon arvoturnauksissa ainuttakaan mitalia. Mistä tämä johtuu?
Hannu Jortikka, valmentajalegenda
– Naisten joukkue, alle 20-vuotiaiden joukkue ja alle 18-vuotiaiden joukkue. Mielestäni näitä asioita ei voi yhdistää. Nuorissa kylmä tosiasia on kuitenkin se, että meillä ei ole tarpeeksi lahjakkaita pelaajia. Meillä oli yhdessä asiassa kilpailuetu, kun nuoret pelaajat pääsivät SM-liigaan pelaamaan. Nyt sitä kilpailuetua ei ole.
Tommi Niemelä, Pelicansin päävalmentaja
– Yksittäisissä turnauksissa on ollut muutamia heikkoja pätkiä, jotka ovat näkyneet tuloksessa. En näe siihen yhtenäistä tekijää.
Erkka Westerlund, valmentajalegenda
– Nämä turnaustyyppiset tapahtumat ovat niin sattumastakin kiinni. En ole hirveän huolissani suomalaisen jääkiekon tämänhetkisestä suoritustasosta A-maajoukkueen kohdalla. Olemme miehissä vahvoilla, jos meillä olisi esimerkiksi maailman parhaat pelaajat koossa. Pidemmän tähtäimen toiminnasta voi olla huolissaan.
Viime vuosina on tullut paljon menestystä. Onko se mielestäsi sokaissut suomalaisen jääkiekkoväen?
Hannu Jortikka
– Valitettavasti tällainen olo tulee. Koko kausi on ollut aika huono maajoukkueilla. Sitä on turha kiistää. Kun menee hyvin, olemme ylikylläisiä ihmisiä. Ammattilaisurheilu on niin raakaa peliä, ettei siellä ole varaa levähtää.
Tommi Niemelä
– Muut maat yrittävät myös täysillä. Siinä on käynyt ehkä pieni sokaistuminen. Haluamme kuitenkin olla maailman paras jääkiekkomaa, mikä on hienoa. On uskallettu lähteä sellaiselle vaatimustasolle ja se pitää säilyttää. Tietynlainen realismi pitää olla siitä, että joka vuosi ei voiteta.
Erkka Westerlund
– Yleensä voitot helposti tuovat tyytyväisyyttä ja kehitys loppuu huippu-urheilussa tyytyväisyyteen. Tämä kausi on hyvä mahdollisuus tarkastella toimintaa kriittisesti. Tällaisen kauden jälkeen tarkastelu on aiempaa kriittisempää. Se on voimavara Suomi-kiekolle.
Miten pelaajatuotanto, onko siinä tehty jonkinlaisia virheitä?
Hannu Jortikka
– Todennäköisesti näin on. Laajuutta ei loppujen lopuksi ole. Jollain tavalla tuntuu, että emme saa läpi hyviä yksilöitä jostain kumman syystä.
Tommi Niemelä
– Ikävä kyllä siinä ollaan jälkijunassa. Juniorisarjat ja sarjajärjestelmä eivät ole millään tavalla tukeneet pelaajien kehittymistä. Pelaajatuotannossa on otettavissa askeleita kohti parempaa tekemistä. Vähän on menty liikaa siihen, että kaikille kaikkea.
Erkka Westerlund
– Seuratoiminta on todella laadukasta. En tiedä, onko Jääkiekkoliitto ihan hereillä menneessä menestyksen hurmassa. Siitä pitää olla vähän huolissaan. Emme voi levätä yhtään laakereilla. Seuraavat viisi vuotta eteenpäin on hyvät näkymät, mutta pitäisi rakentaa myös sen jälkeistä tulevaisuutta.
Miten suomalainen valmennus on pysynyt kansainvälisessä kehityksessä mukana?
Hannu Jortikka
– En usko, että valmennus on jäänyt jälkeen. Ehkä pelitapaa meidän pitää miettiä uusiksi. Aina sanotaan, että puolustamisella voitetaan. Pitäisikö siinä antaa hieman periksi ja järkevällä hyökkäämisellä yrittää voittaa?
Tommi Niemelä
– Suomalainen valmennusosaaminen on ihan varmasti maailman huippua. Pitää muistaa, että turnausvalmentaminen on aina erilaista kuin pitkäkestoinen prosessivalmentaminen seurassa. Jatkuvuutta siinäkin pitää hakea.
Juha Juujärvi, Yle Urheilun asiantuntija
– Pelinopeutta on haettu hyvin pitkälti viisikon yhteistoiminnan ja rakenteen kautta. Nykypäivän jääkiekossa etenkin nuorten kiekossa ja pienemmissä kaukaloissa vastustajat pyrkivät pelaamaan peliä niin, ettei rakennetta saada jatkuvasti kasaan. Silloin tarvitaan kykyä ratkaista peliä yksilötasolla. Hyvää peli-identiteettiä pitää muokata aavistuksen nopeammaksi ja aktiivisemmaksi kauttaaltaan. Pitää miettiä sitä, miten pelaajia voitaisiin auttaa pelaamaan pelinopeampaa jääkiekkoa.
– Se, mikä sopii A-maajoukkueen turnauspelaamiseen ei ole välttämättä paras tapa yksilön kehityksen kannalta junioreissa. Jossain määrin ollaan kopioitu juniorijääkiekkoon niitä juttuja, jotka ovat toimineet A-maajoukkueturnauspelaamisessa. Se ei ole kaikilta asioin toivottu juttu.
Onko suomalaisilla maajoukkueilla parhaat mahdolliset valmentajat?
Hannu Jortikka
– Tämä on vaikea kysymys. Ei pidä löytää vain sellaisia valmentajia, jotka haluavat mennä urallaan eteenpäin ja sitten valmentaja vaihtuu joka vuosi. Pitäisikö sinne löytää vähän kokeneempia ihmisiä?
Erkka Westerlund
– Jukka Jalonen on ihan maailman huippuvalmentajia. Hän on ymmärtänyt, mihin valmennus on menossa ja kuinka ihmistä valmennetaan. Koko toimintakulttuuri on vielä vaiheessa. Valmentajilla ei ole samaa osaamista, mitä Jukalla on. Pitää miettiä, miten pystytään tukemaan pelaajien henkistä kasvua.
Juha Juujärvi
– Aikaisemmin ei ollut haavettakaan nuorten maajoukkuetehtäviin. Vasta viime vuosina nuorten maajoukkueisiin ollut kova imu ja sinne on valittu SM-liigassa toimineita päävalmentajia.
Miten Jääkiekkoliiton johto on onnistunut viime vuosina?
Hannu Jortikka
– Ei Harrissa (Nummela) mitään vikaa ole. Hän on erilainen johtaja, mitä Kalervo Kummola oli. Ei hänenkään pidä puuttua joka asiaan. Hänellä on erilainen lähestymiskulma. Mielestäni se pitää suoda hänelle. Jääkiekkoliiton hallituksessa pitäisi vähän skarpata.
Tommi Niemelä
– Jääkiekkoliiton johdon tavoitteena on tuottaa koko Suomi-kiekolle mahdollisuuksia kasvaa. Siinä resurssit ovat iso kysymys. Kahdet kotikisat tuovat mahtipotin toimintaamme. Ilman niitä resursseja ei olisi mahdollisuuksia kehittää maksimaalisesti. Nyt on kysymys siitä, miten resurssit käytetään. Siinä pitää tehdä viisaita päätöksiä.
Naisleijonat on ollut perinteisesti ”varma” mitalijoukkue. Nyt mitalipeleihin pääseminen tekee tiukkaa. Miksi Naisleijonat on pudonnut kelkasta?
Hannu Jortikka
– Ei ole riittävästi harrastajia. Liigamme on niin huono, että parhaat pelaajat pelaavat Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Ruohonjuuritaso unohtuu. Valmennustietouskaan ei ole riittävällä tasolla.
Tommi Niemelä
– Suomi otti kymmenisen vuotta sitten selkeän askeleen kilpailumaihin verrattuna. Kuortaneelle tuli keskitetty malli, jossa nuoria pelaajia pystyttiin kehittämään. Otettiin selkeä johtoasetelma esimerkiksi Tshekkiin, Ruotsiin ja Japaniin nähden. Se etumatka on kuitenkin otettu kiinni ja pitää ottaa seuraavat askeleet.
Mitä pitäisi tehdä, että Suomi voittaa mitaleita ja tuottaa huippupelaajia jatkossakin?
Hannu Jortikka
– Mitään radikaalia ei tarvitse tehdä. On hyvä SM-liiga ja hyviä pelaajia tulee koko ajan.
Tommi Niemelä
– Suomessa on rajalliset resurssit ja ne ovat hyvin vahvasti seuratoiminnassa. Pitäisi pystyä keskittämään huippuvaihe huippuseuroihin. Alle 20-vuotiaiden sarjassa on 20 joukkuetta, joka on ihan naurettava määrä. Alle 18-vuotiaiden ja 16-vuotiaiden sarjoissakin on ihan liikaa. Pitää pystyä tekemään sellaisia päätöksiä, että parhaat pelaavat parhaita vastaan koko ajan.
Juha Juujärvi
– Terävävimmän kärjen taakse tarvitaan enemmän tekemiseen laatua sekä kilpailua. Kilpailuvaadetta pitää saada kovemmaksi Mestiksekssä ja alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa.