Hyppää sisältöön

Korona ei nujertanut lasten ja nuorten intoa harrastaa – uusia harrastuksia aloitettiin jopa hieman enemmän kuin vanhoja lopetettiin

Moni lapsi ja nuori löysi koronan vuoksi keskeytyneen harrastuksen tilalle uusia tapoja liikkua ja harrastaa. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen yleistyi selvästi.

Porin Kristillisen koulun oppilaat Aaro Mettänen, Sofia Sistonen, Mona Wallenius, Olivia Korpela ja Ia Vesterlund harrastavat hyvin monipuolisesti, esimerkiksi uintia, pesäpalloa, suunnistusta, partiota, kitaran soittoa, taidekoulua sekä teatteria.
Hanna Terävä

Vaikka harrastustoiminta joutui korona-aikana ahtaalle ja huoli erityisesti lasten ja nuorten harrastamisesta oli suuri, keskiviikkona julkaistun Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan harrastaminen ei kuitenkaan ole vähentynyt.

Juuri ennen koronaa tehdyssä edellisessä kyselyssä yhdeksän kymmenestä lapsesta ja nuoresta kertoi harrastavansa ja tilanne oli täsmälleen sama myös alkuvuodesta 2022, kun uusimman vapaa-aikatutkimuksen aineisto kerättiin.

– Olisi hyvin voinut ajatella, että korona-ajan myötä harrastamisen yleisyys olisi aiempaa alhaisempaa. Ja kun huomioidaan se, että lasten ja nuorten harrastukset hyvin usein ovat liikuntapainotteisia, näyttäisi siltä, ettei korona-ajasta seurannut lasten ja nuorten liikkumista ajatellen mitään dramaattista pudotusta, sanoo tutkija Kai Tarvainen.

Ohjattuun toimintaan osallistuminen oli kuitenkin hieman laskenut edellisestä tiedonkeruusta.

Aaro MettänenI seisoo koulun pihalla.
Lapsista ja nuorista yhdeksän kymmenestä kertoo harrastavansa, ja isolla osalla harrastuksia on useita. Näin on myös yhdeksäsluokkalaisella Aaro Mettäsellä. – Mä harrastan suunnistusta, teatteria, frisbeegolfia ja lisäksi käyn salilla, Mettänen kertoo. Kuva: Katja Halinen / Yle

Uusia harrastuksia ja harrastamisen tapoja

Moni lapsi ja nuori löysi koronan vuoksi keskeytyneen harrastuksen tilalle uusia tapoja liikkua ja harrastaa.

Esimerkiksi luonnossa liikkuminen yleistyi selvästi. Noin 63 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista kertoi olleensa korona-aikana enemmän luonnossa.

Sofia Sistonen seisos koulun pihalla.
Pesäpalloa harrastava kuudesluokkalainen Sofia Sistonen kertoo käyneensä korona-aikana usein metsässä kävelemässä perheen kanssa. Hän urheilee muutenkin paljon vapaa-ajallaan ja käy kävelylenkeillä luonnossa. Kuva: Katja Halinen / Yle

Omatoiminen liikunta yksin tai kavereiden kanssa oli lapsille ja nuorille myös selvästi suosituin tapa viettää vapaa-aikaa.

Pelaaminen oli vapaa-ajan aktiviteeteista omatoimisen liikunnan ja luonnossa liikkumisen jälkeen yleisin tapa lapsille ja nuorille viettää vapaa-aikaa.

Pelaaminen oli poikien keskuudessa selvästi yleisempää kuin tyttöjen. Tutkimuksen mukaan tulokset antavat kuitenkin olettaa, että tyttöjen pelaaminen olisi yleistymässä ja näin ollen sukupuolittaiset erot pelaamisessa voivat olla tasoittumaan päin.

Lähes puolet kyselytutkimukseen vastanneista kertoi pelaamisen lisääntyneen korona-aikana.

Ia Vesterlund seisoo koulun pihalla.
– Pelasin puhelimella aika paljon pelejä, kun ei ollut oikein muuta tekemistä, kertoo uintia harrastava kahdeksasluokkalainen Ia Vesterlund. Koronan jälkeen pelaamiselle ei ole enää ollut niin paljon aikaa, sillä uintiharjoitukset viisi kertaa viikossa ja läksyt vievät tehokkaasti vapaa-aikaa. Kuva: Katja Halinen

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan monet lopettivat harrastuksia korona-aikana, mutta myös uusia harrastuksia aloitettiin. Harrastuksia aloitettiin jopa hieman enemmän kuin lopetettiin.

Vaihtuvuus lasten ja nuorten harrastuksissa on yleistä, mutta Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari uskoo, että ilmiö korostui korona-aikana.

– Ihan varmasti siinä on nyt ollut poikkeuksellista liikkuvuutta korona-ajasta johtuen koska korona-ajassa oli niin paljon voimakkaita rajoituksia, varsinkin vanhempien ikäluokkien kohdalla nuorissa, että kyllä siinä on varmasti tullut tällaista uudelleen miettimistä.

Aapola-Kari kuvaa tilannetta tanssiharrastusesimerkin kautta.

– Jos harrastaa vaikka tanssia ja on tottunut käymään ryhmätunneilla ja yhtäkkiä kaikki opetus on zoomissa. Pitäisi löytää kotoa tila, missä tanssia voisi harrastaa ja samalla menettää harrastuksen sosiaalisen ulottuvuuden. Pitkittyessään tällaisen voi kokea hyvin hankalaksi ja epämotivoivaksi ja voi alkaa miettiä, onko harrastusta mielekästä jatkaa.

Olivia Korpela seisoo koulun pihalla.
Tutkimuksen tulosten mukaan lasten ja nuorten tyytyväisyys niin vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin, terveydentilaan kuin elämään ylipäätään oli palannut korona-aikaa edeltävälle tasolle. Myös kahdeksasluokkalainen Olivia Korpela on tyytyväinen elämäänsä. – Kaikki menee ihan hyvin, olen iloinen, mulla on ihana perhe ja hyviä ystäviä, Korpela kiteyttää. Kuva: Katja Halinen

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on joka toinen vuosi julkaistava kyselytutkimus, jota julkaisevat yhteistyössä valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto ja Nuorisotutkimusseura. Vuoden 2022 tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1401 lasta ja nuorta, jotka olivat iältään 7–29-vuotiaita.

Suosittelemme