Hyppää sisältöön

Pohjois-Korea jatkaa kansalaistensa tiukkaa eristämistä: Uudet raja-aidat estävät käytännössä pääsyn Kiinaan

Pohjois-Korean asukkaat ovat aiemmin käyneet kauppaa tai yrittäneet loikata hieman lievemmin valvotun pohjoisrajan kautta. Nyt esteitä ollaan pystyttämässä myös Venäjän ja Kiinan vastaisille rajoille.

Erja Tuomaala
Avaa Yle-sovelluksessa

Pohjois-Korea jatkaa kansalaisten tiukkaa eristämistä.

Pandemia tyrehdytti matkustamisen kaikkialla. Pohjois-Korea on julistanut kukistaneensa viruksen, mutta maan tiukka sulku näyttää jatkuvan tilanteen paranemisesta huolimatta.

Pohjois-Korean pohjoisraja Kiinaan ja Venäjälle on ollut salakuljettajien ja toisinajattelijoiden reitti ulkomaailmaan. Etelä- ja Pohjois-Koreaa erottaa maailman tarkimmin vartioiduksi rajaksi nimitetty demilitarisoitu vyöhyke Korean niemimaalla.

Nyt myös pohjoisen raja-alueen valvonta on tiukentumassa. Viranomaiset ovat pysyttäneet aitoja, muureja ja valvonta-asemia yli 400 kilometrin matkalle Kiinan rajalla. Koko rajan pituus on noin 1400 kilometriä. Venäjällä ja Pohjois-Korealla on yhteistä rajaa 18 kilometriä.

Kartalla Pohjois-Korea ja naapurimaat.
Kuva: Samuli Niemi-Hukkala / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Uutistoimisto Reuters ja Yhdysvalloissa toimiva Middlebury-instituutti ovat tutkineet Pohjois-Koreaa satelliittikuvien, aktivistien ja rajaseudulta saatujen tietojen perusteella.

Satelliittiaineisto näyttää, että aitoja pystytetään sinne, missä vuoriston kaltaisia luonnollisia esteitä ei ole.

– Perinteinen Pohjois-Korean ja Kiinan välinen reitti on käytännössä suljettu, sanoo loikkareita auttava eteläkorealainen pastori Kim uutistoimisto Reutersille.

Pohjois-Korea ei ole kertonut julkisuudessa raja-alueiden rakennushankkeista.

Asuintaloja kaukaa kuvattuna.
Esteitä rakennetaan erityisesti sinne, missä kulkua vaikeuttavia maastoesteitä ei ole, rajakyliin ja -kaupunkeihin. Kuva: Jeon Heon-kyun / EPA

Loikkareiden määrä laskusuunnassa

Etelä-Koreaan tuli vuonna 2022 vain 67 loikkaria. Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 tulijoita oli yli 1000.

Rajojen valvonta kutistaa myös virallisesti kiellettyä mutta käytännössä hyväksyttyä epävirallista kauppaa, joka mahdollistaa tavaroiden kaupustelua Pohjois-Korean puolella. Kuriireina ovat toimineet naiset ja erityisen köyhien rajaseutujen asukkaat. Kaupan tyrehtyminen kaventaa heidän elantoaan.

Myös loikkareiden Pohjois-Koreaan jääneiden sukulaisten asema on heikkenemässä. Rahapyynnöt pohjoisesta ovat lisääntyneet. Myös valuuttaa on kuljetettu epävirallisesti kuriirien mukana.

Kaukaa otettu kuva työntekijöistä pellolla.
Pohjois-Koreassa arvioidaan satojentuhansien ihmisten kuolleen nälkään 1990-luvulla. Nyt nälkäkuolemia saattaa olla jälleen odotettavissa. Kuva: EPA

Kuriireita jää rajan taa

Kuriirien ja salakuljettajien elämä on riskialtista, kun rajakauppaa ei enää katsota läpi sormien. Loikkareiden kertomien tietojen perusteella Pohjois-Koreasta pääsee pois, mutta paluu lastin kanssa on käynyt mahdottomaksi.

Kiinan puolella rajaa on joukko kaupustelijoita, jotka ovat jumissa odottamassa paluuta. Alueelle on lähetetty lisää raja-alueen valvontaan erikoistuneita joukkoja.

Kiinan ulkoministeriö ei ole vahvistanut kaupustelijoiden jäämistä mottiin toiselle puolelle rajaa.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö asetti marraskuussa pakotteita Pohjois-Korean rajaviranomaisille ihmisoikeusrikkomusten vuoksi.

Eliitti sidotaan Kimiin

Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin alkuvuosina ulkomainen kauppa vapautui asteittain ja pienyrittäjille sallittiin jonkin verran yritystoimintaa. Syntyi uusi toimiala, donju, löyhästi käännettynä ”rahan mestarit”. Nyt myös tätä liiketoimintaa ollaan rajoittamassa.

Samaan aikaan Kim näyttää sitovan puolue-eliittiä vaikutuspiiriinsä yhä tiiviimmin. Kimin lähipiirin lojaalisuutta mitataan mekanismilla, joka vastineeksi palveluksista ja uskollisuudesta antaa armeijan ja puolueen jäsenille pieniä etuja.

Samaan aikaan ruokapula on jälleen pahenemassa. YK:n mukaan ruokapula vaivasi jo ennen pandemiaa lähes puolta väestöstä. Pian käsillä saattaa olla jopa 1990-luvun kaltainen suoranainen nälänhätä. Asiasta kirjoittaa muun muassa yhdysvaltalainen tv-kanava CNN.

Pohjois-Korean johtaja vaikuttaa siis torjuvan sekä ulkoisia uhkia että sisäisiä vallan horjutusyrityksiä.

Lähde: Reuters

Suosittelemme