Myymälävaras murtautui viisitoista vuotta sitten kauppaan, jossa kouvolalainen Minna Huusari työskenteli. Tällöin hän ei vielä tiennyt, että tämä kohtaaminen tulisi muuttamaan hänen elämänsä suuntaa.
– Keskustelin varkaan kanssa ja tilanne päättyi niin, että hän palautti tavarat hyllyyn, kertoo Huusari.
Varas palasi kuitenkin kauppaan seuraavana päivänä. Nyt hän halusi jutella. Huusarista ja huumeita käyttävästä myymälävarkaasta tuli ystäviä. Tässä jutussa tätä Minnan ystävää kutsutaan Matiksi, mutta se ei ole henkilön oikea nimi.
Minna ei itse käytä huumeita, mutta ystävyytensä kautta hän näki läheltä asunnottoman Matin arkea. Aluksi piti tehdä selväksi muutama asia.
– Kerroin, että en ole majoituspalvelu, en naisystävä, en kokki, enkä kukkaro. Kun olin listannut kaiken, mietin itsekin mitä jää, sanoo Huusari.
”Se luotettava ystävä”, oli Matti siihen vastannut.
Kuolema väijyy käyttäjää
Kuoleman mahdollisuus väijyy monella tavalla suonensisäisten huumeiden käyttäjiä. Suomessa huumeisiin kuollaan nuorempana kuin muualla Euroopassa, keskimäärin noin 33-vuotiaana. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikun mukaan pohjoismaissa huumeita käytetään Etelä-Eurooppaa useammin suonensisäisesti.
Kuolema tulee eri tavalla riippuen siitä, mitä aineita on käytetty.
Amfetamiini saa elimistön ylikierroksille, jolloin vaikka sydän voi pettää. Opioidit taas voivat liikaa annosteltuna lamauttaa hengityksen. Esimerkiksi korvaushoidossakin käytetty buprenorfiini voi muuttua hengenvaaralliseksi, kun sitä käytetään suonensisäisesti ja yhdistetään muihin päihteisiin.
– Kaikki käyttäjät eivät itsekään tajua vaaraa, sanoo palveluesimies Sonja Eerola Kymenlaakson hyvinvointialueen korvaushoidon ja sosiaali- ja terveysneuvonnasta.
Huusarin kotimaakunnassa Kymenlaaksossa buprenorfiiniin liittyviä kuolemia on varsin paljon. Siihen vaikututtavat huumeiden melko runsas käyttö sekä poliisin mukaan myös Kotkan sataman läheisyys. Sataman kautta huumeita yritetään myös salakuljettaa Suomeen.
Matti kuvasi menetettyjä ystäviään piirustuksessaan. Osa hahmoista on heitä, jotka kuolivat konkrettisesti. Sitten on heitä, jotka hiipuvat hiljaa pois. He ovat vielä elossa, mutta heidän persoonallisuutensa on kadonnut jonnekin huumeiden maailmaan.
Lintu puolestaan kuvaa päihteettömän elämän toivoa.
Huumemaailmaan liittyy myös muita vaaroja. Asunnotonta Mattia väijyi kylmyys.
– Se oli pelkkää selviämistä. Syksyllä ja talvella Matti pyrki saamaan tarpeeksi amfetamiinia, jotta jaksaisi olla valveilla koko yön ja kävellä, jotta hän ei palellu kuoliaaksi, kertoo Huusari.
Tämä ei ollut helppoa ystävällekään. Silloin kun Huusari itse meni iltaisin peiton alle nukkumaan, hän ei voinut olla ajattelematta, miten Matti selviytyy kylmässä.
Ystävyys opetti arvokkaita asioita
Kuilu asunnottoman huumeiden käyttäjän ja työssä käyvän kansalaisen välillä oli välillä syvä. Minna huomasi sen, kun osa hänen ystävistään alkoi vältellä häntä. Häneen ei enää luotettu, koska hän vietti aikaa Matin kanssa.
Uuden ystävyyden ja tuen myötä Matti kiinnostui kuitenkin toisenlaisesta maailmasta. Sellaisesta, jossa käydään töissä ja asutaan oikeassa asunnossa. Maailmasta, jossa hänen ystävänsä Huusari eli. Matti hakeutui hoitoon.
Myös Huusari itse oppi Matilta.
– Aloin arvostaa elämän pieniä itsestään selviltä tuntuvia asioita, kuten asuntoa ja päivittäistä ruokaa.
Huusari myös näki, miten ohut elämän lanka voi olla. Se toi ystävyyteen aitoutta.
– Jokainen tunti Matin kanssa saattoi olla se viimeinen, hän sanoo.
Matin toive johti uuteen työhön
Kerran Matti esitti myös Huusarille yllättäen erikoisen toiveen.
– Sitten kun minua ei ole, sinun on kerrottava minun elämästäni. Jos tästä elämästäni olisi edes yhdellekään ihmiselle apua, ettei hän tekisi, kuten minä olen tehnyt, hän sanoi.
Huusari kirjoitti muistiin Matin sanat, vaikka tehtävä tuntuikin mahdottomalta.
Matin elämä alkoi mennä jo parempaan suuntaan. Hänen piirustuksiinsa alkoi tulla värejä. Sitten Matti sai pahan epilepsiakohtauksen. Hän putosi rappusissa ja löi pahasti päänsä. Myös sydän oli huonossa kunnossa. Näin Matti kuoli.
– Hänen kuolemansa jälkeisissä tutkimuksissa mitattiin huumaavien aineiden pitoisuus verestä. Niitä ei enää ollut, sanoo Huusari.
Vuosi Matin kuoleman jälkeen Huusari sai sattumien kautta kuulla kokemusasiantuntija koulutuksesta. Siihen oli mahdollista osallistua myös, vaikka itse ei ole käyttänyt huumeita.
Huusari lähti mukaan Matin toiveesta. Hän valmistui kokemusasiantuntijaksi reilut viisi vuotta sitten. Nyt Minna Huusari auttaa muita henkilöitä pääsemään eroon päihteistä.