Päättäjät ovat jo pitkään toivoneet, että opiskelijat valmistuisivat ripeämmin.
Hallitusneuvottelijat kysyivät valtionvarainministeriöltä (VM), miten opintotukea pitäisi uudistaa, jotta tuki kannustaisi opiskelijoita nopeaan valmistumiseen.
VM:n vastaukset painottuvat opintolainahyvityksen muutoksiin ja opintotukikuukausien vähentämiseen. Muita toimia ovat esimerkiksi lukukausimaksut. Jos ehdotus toteutuisi, lukukausimaksuja perittäisiin tavoiteajan ylittäviltä vuosilta.
Toisen asteen opiskelijoille eli ammattikoululaisille ja lukiolaisille virkamiehet ehdottavat omaa opintotukimallia.
Opintolainahyvitykseen tiukennuksia, maksuaika kiinni palkasta
VM ehdottaa, että korkeakouluopiskelijoiden opintojen nopeuttamiseksi opintalainahyvityksen lisäaika poistettaisiin. Hyvityksen saamiseksi tutkinto tulisi siis suorittaa varsinaisessa tutkinnon tavoiteajassa.
Opintolainahyvitysmenot ovat VM:n mukaan nousseet viime vuosien aikana ja VM odottaa niiden nousevan myös tulevaisuudessa.
Nykyään opiskelijan on valmistuttava tutkinnon määräajassa, jotta opiskelija on oikeutettu opintolainahyvitykseen. Tähän on kuitenkin poikkeus, jota kutsutaan lisäajaksi: hyvityksen saa myös, vaikka opiskelijan valmistuminen myöhästyy tavoiteajasta 0,5–1 lukuvuodella.
Toisaalta VM ehdottaa myös uutta 50 prosentin hyvitystä, mikäli tutkinto suoritetaan nykyisen lisäajan eli 0,5–1 lukuvuoden puitteissa. Tämä kannustaisi VM:n mukaan opintojen viimeistelyyn kohtuullisessa ajassa, vaikka varsinainen tavoiteaika ei täyttyisikään.
VM:n ehdottaa myös, että korkeakoulussa opiskelevien opintolaina voisi olla suurempi verrattuna toisen asteen opiskelijoiden opintolainaan, koska opintolainan takaisinmaksun ongelmat painottuvat toisen asteen opiskelijoihin.
VM toteaa, että toisen asteen opiskelijoille voitaisiin luoda oma opintotukimalli, joka huomioisi paremmin nuorten tilanteen.
Lisäksi VM ehdotti, että opintolainan takaisinmaksu voitaisiin sitoa nykyistä selvemmin valmistuneen henkilön tulotasoon.
Opintotukikuukausien vähentäminen, lukukausimaksut ja ensikertalaiskiintiö
Papereista selviää, että VM on ehdottanut opintotukikuukausien kokonaismäärän alentamista. Nykyisin opiskelija voi saada kolme kuukautta lisää tukia, jos tutkinto ei valmistu tavoiteajassa. VM ehdotti, että kolmen kuukauden lisätuista voitaisiin luopua.
VM on myös ehdottanut lukukausimaksuja tutkinnon tavoiteajan jälkeisille vuosille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jos tutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta, ja opinnot venyvät vuodella, niin opiskelijan pitäisi tästä viimeisestä vuodesta maksaa lukukausimaksuja.
VM:n mukaan korkeakoulujen ensikertalaiskiintiötä voitaisiin nostaa. Ensikertalaiskiintiöiden nostaminen vähentäisi useiden päällekkäisten opiskelupaikkojen hankkimista.
Ensikertalaiskiintiö tarkoittaa sitä, että korkeakoulujen on lain mukaan varattava osa yhteishaun korkeakoulututkintoon johtavista opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.
Opiskelijoilla matkaa tavoiteaikaan
VM:n papereista selviää, että noin 43 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista (AMK) valmistuu tutkinnon tavoiteajassa ja noin 13 prosenttia nykyisessä opintolainahyvityksen määräajassa. Yliopisto-opiskelijoista noin 30 prosenttia valmistuu tutkinnon tavoiteajassa ja noin 25 prosenttia nykyisessä hyvityksen määräajassa.
Esimerkiksi yliopistossa useiden kandidaatintutkintojen tavoiteaika on kolme vuotta ja maisteritutkintojen kaksi vuotta. AMK:ssa tavoiteajat vaihtelevat enimmäkseen kolmesta ja puolesta vuodesta neljään vuoteen.
Kelan sivuilta selviää, että tutkintojen tavoiteajat ovat lyhyempiä verrattuna opintolainahyvityksen määräaikaan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 30. toukokuuta kello 23 asti