Fiksusti kouluun on Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön ja Pyöräilykuntien verkoston yhteinen koulumatkaliikkumista edistävä ohjelma, joka toimii yhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa.
Ohjelma tulee Vaasassa tarpeeseen, sillä varsinkin nuorten poikien kunto on laskenut huolestuttavasti.
Vaikka kaikki nuoret eivät olekaan huonokuntoisia tai passiivisia, on kuilu liikkuvien ja liikkumattomien nuorten välillä kasvanut. Tämä näkyy paitsi valtakunnallisesti, myös paikallisesti. Siksi nuorten liikkumista lihasvoimin kouluun ja omiin harrastuksiin pyritään nyt lisäämään.
Myös vanhempien roolilla on suuri merkitys. Nuorten jatkuva autolla kyyditys kouluun tai harrastuksiin kun ei ole omiaan lisäämään halua liikkua itse.
Vaasa haki ja pääsi mukaan yhtenä paikkakuntana kuudestatoista ohjelmaan, jonka on määrä alkaa nyt kesäkuun alussa. Ohjelmassa pyritään myös lisäämään koulumatkojen liikenneturvallisuutta sekä vahvistamaan aktiivisen ja kestävän liikkumisen toimintakulttuuria kouluissa ja opetuksessa.
Lisäksi osallistuminen tukee Vaasan kaupungin keskeisiä hiilineutraalisuustavoitteita sekä edesauttaa nuorten ja lasten hyvinvointia. Vaasan kaupungin projekti-insinööri Samuli Huuskon mukaan ohjelmalla pyritään kehittämään myös pyöräpysäköintiä ja infraa koulujen ympäristössä ja edistämään pyöräilyä yleisemminkin.
– Yksi esimerkki on Vaasan matkakeskukseen juuri avattu uusi pyörien parkkitalli. Infran ja pysäköinnin parantamista tehdään myös muutenkin keskustassa. Myös talvikunnossapidon parannuksella pyritään lisäämään ympärivuotista pyöräilyä.
8-luokkalaiset pojat rapakunnossa
Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, miten huonossa kunnossa muun muassa armeijan varusmiespalveluksen aloittavat nuoret nykyään ovat. Väite ei Samuli Huuskon mukaan ole mikään myytti ja sama pätee yhä nuorempiin.
– Onhan sillä todellisuuspohjaa. Keväällä tehtyjen tutkimusten mukaan nuoret ovat aivan rapakuntoisia, erityisesti 8-luokkalaiset pojat, Huusko sanoo.
Myös Vaasan Variskan koulun opettaja Sanna Laulaja on samoilla linjoilla.
– Valtakunnallisissa Move-mittauksissa joita tehdään 5- ja 8-luokkalaisille, yhtenä osa-alueena on muun muassa 20-metrin viivajuoksu, joka kertoo täysin fyysisen toimintakyvyn tason. Siinä nimenomaan poikien kunto on huonompi täällä ja myös ihan valtakunnallisestikin, Laulaja sanoo.
Koronavuodet eivät ole Laulajan mukaan liikkumista lisänneet vaan päinvastoin vielä vähentäneet.
Liikkuva-koulu-hanke korjasi ennen koronaa tilannetta hieman paremmaksi, mutta nyt tilanne on taas romahtanut huonommaksi. Syksyllä edessä olevat seuraavat Move-mittaukset toivottavasti jo näyttävät suuntausta parempaan.
Parannettavaa olisi sekä lasten että myös vanhempien asenteissa. Vanha ”kuskauskulttuuri” lähes koulun ovelle elää edelleen paikoin vielä sitkeässä.
Koulumatkojen aktivointi on osa myös jo aiemmin käynnistynyttä Liikkuva koulu-hanketta, jossa Variskan yhtenäiskoulu on myös ollut mukana. Koulussa on myös pyritty aktivoimaan pyörien käyttöä muillakin kampanjoilla ja tempauksilla.
Omin lihasvoimin tapahtuva hyötyliikunta kodin ja koulun välillä lisäisi Laulajan mukaan helposti lasten päivittäistä liikunta-annosta.
Poikkeuksiakin löytyy mutta kuilu liikkumattomien ja liikkuvien välillä kasvaa
Synkistä käyristä huolimatta liikkuviakin nuoria löytyy, ja heille koulumatka tai vapaa-ajan muu liikunta ei ole kynnyskysymys. 7-luokkalainen Karoliina Saari Yleensä kävelee tai pyöräilee kouluun.
– Tulin tänään noin puolentoista kilometrin matkani kävellen kouluun. Vapaalla harjoittelen lentopalloa kolme kertaa viikossa ja sitä olen harrastanut jo 8 vuoden ajan. Se tarkoittaa noin 6 - 7 tunnin treenejä viikossa, Saari toteaa.
Netta Kivimäen matka kouluun on vain puoli kilometriä ja siihen ei kyytejä vanhemmilta oteta.
– Ihan kävellen tai pyörällä tulen ja liikun muutenkin paljon. Cheerleading ja ratsastus vievät viikossa aikaa, lisäksi kaverien luokse tulee useita kilometrejä pyöräillen tai kävellen, Kivimäki sanoo.
Myös samaa luokkaa käyvä Julia Varmajoki on ahkera liikkuja, jonka koulumatkastakin tulee jo viisi kilometriä yhteen suuntaan.
– Koulumatkan tulen yleensä pyörällä, tai talvella bussilla, josta sitten kuitenkin viimeisen kilometrin kävellen. Tämän lisäksi harrastan sitten vielä aika monta tuntia viikossa salibandya ja jalkapalloa, hän luettelee.
Julia, Karoliina ja Netta ovat myös yhtä mieltä siitä, että liikunta ja hyvä kunto lisäävät aktiivisuutta. Heille liikkumaan lähtö on enemmänkin etuoikeus kuin velvollisuus.
– Tässä nyt oli tietysti esimerkki omasta liikuntaluokastani ja jos kaikki liikkuisivat näin, ei tässä varmasti olisi mitään hätää. Tytöt ovat jo oppineet ja sisäistäneet sen liikunnallisen elämäntavan. Tutkimustenkin valossa tällaista polarisoitumista liikkuvien ja liikkumattomien välillä tapahtuu ja sellaista keskikastia on nykyään vähemmän, opettaja Sanna Laulaja sanoo.
Yksi syy Laulajan mukaan on myös vanhojen ennen tuttujen pihaleikkien siirtyminen sisätiloihin ja mobiilimaailmaan, jossa fyysinen aktiivisuus ja ulkonakin oleminen on todella vähäistä. Laulajan mukaan yhteisöllisyyttä toteutetaan nykyään lähinnä Snapeissa, Chateissa ja muissa mobiilisovelluksissa.