Janakkalalaisen Salla Saarisen pihassa on kolme traktoria. Reilun sadan hehtaarin luomutilaa pyörittävä Saarinen istuu esimerkiksi kylvöaikana traktorissa 3–4 tuntia putkeen. Välijumppia ovat kylvökoneen täyttäminen ja lapsen hakeminen päivähoidosta.
– Mutta jos suurella pellolla kyntäminen lähtee sujumaan, voi mennä kuusi, seitsemänkin tuntia putkeen ilman taukoja, kertoo Saarinen.
Lisäksi tulevat erilaiset paperityöt, jotka istuttavat viljelijät pöydän ääreen tuntikausiksi.
Saarisella pitkä päivä tuntuu alaselässä ja hartioissa, jotka menevät jumiin.
Selkä, hartiat ja niska koetuksella
Viljelijöitä ei perinteisesti mielletä istumatyöläisiksi, vaikka työkoneissa istuminen on keholle kuormittavaa.
Kuumuus, iskut, jatkuva tärinä ja hakkaava liike. Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) Mustialan kampuksella maatalousteknologiaa opettava Timo Teinilä sanoo erityisesti selän, niskan ja hartioiden olevan koetuksella.
Istuminen, olan yli kurkkiminen ja ratin kääntäminen kuluttavat hartioita, niskaa ja olkapäitä.
Traktorin perässä olevan työkonetta pitää tarkkailla jatkuvasti. Olan yli taaksepäin täytyy kurkistaa käytännössä satoja kertoja.
– Ratin kääntäminen, tärinä ja iskut kuormittavat erityisesti silloin, jos ranka on kiertyneenä, ja ajaa kuoppaan, kuvaa Teinilä.
On arvioitu, että maataloudessa liki puolet työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Suurimpia aiheuttajia ovat pehmytkudos- ja nikamavälilevyjen sairaudet selässä ja hartioissa.
Opittuja tapoja ja asenteita
Paremman työergonomian esteinä ovat opitut tavat, asenteet, tiedonpuute ja myös taloudelliset kysymykset.
Välitä viljelijästä -projektikoordinaattori Salla Säteri vierailee vuosittain noin 60 tilalla Kanta- ja Päijät-Hämeessä.
Hänen mukaansa 50–60-vuotiaiden viljelijöiden terveydessä näkyy selvästi se, onko viljelijä huolehtinut myös itsestään vuosien aikana.
Tilan koosta ja tuotantosuunnasta riippuen hän sanoo traktorissa vietetyn ajan vaihtelevan 8–16 tuntiin päivässä vuodenajasta riippuen.
– Edellisen sukupolven tarjoamat asenteet välittyvät, hyvässä ja pahassa, hän sanoo.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tilastojen mukaan vain 28 prosenttia viljelijöistä kuuluu työterveyshuollon piiriin.
Säterin mukaan siihen on syynä myös sivutoimisten viljelijöiden määrä. Hän muistuttaa kuitenkin, että päivätyön tarjoama työterveys ei korvaa tilanpidosta johtuvia vaivoja.
–Työterveyshuollon ulkopuolelle jättäydytään myös, koska koetaan, ettei maksulle saada tarpeeksi katetta, hän sanoo.
Hyvä ergonomia on tekoja
Ergonomiaa voi parantaa esimerkiksi ilmapenkillä ja ajo-automatiikalla. Se tarkoittaa ”navigaattoria”, joka pitää ajolinjan etäisyyden vakiona.
Apulaitteita voidaan jälkiasentaa myös vanhempiin traktoreihin, kertoo HAMKin opettaja Timo Teinilä.
Laitteet maksavat ominaisuuksista riippuen useita tuhansia euroja, joten joskus ergonomia kaatuu myös taloudellisiin kysymyksiin, kertoo Salla Säteri.
Säterin mukaan ergonomia-investointeihin on saatavissa taloudellista tukea ammatillisen kuntoutuksen elinkeinotuen kautta, mutta tietoa ei välttämättä ole tarpeeksi.
Säterin mukaan yleinen käsitys on, että viljelijät jäävät palkansaajia sairaampina pois työelämästä.
Toimiva arki auttaa jo pitkälle, eikä se vaadi kalliita investointeja. Itselle sopivat työkalut, oikea käyttötapa ja tauot ovat osa hyvää perusergonomiaa, muistuttaa Säteri.
Aikooko kolmekymppinen maanviljelijä satsata ergonomiaan?
Nyt kolmekymppinen Salla Saarinen on ollut viljatilallisena vasta vuoden. Peltotyöt omalla kotitilalla ovat kuitenkin tulleet tutuiksi jo aiemmin.
Ainakin toistaiseksi hommat traktorissa sujuvat, eikä tarvetta erityisiin ergonomiapanostuksiin ole. Saarinen on havainnut asenneilmapiirin muuttuneen viljelijöiden hyvinvointia kohtaan suotuisammaksi.
– Mielestäni se liittyy osaksi yhteiskunnassa muutenkin käytävää jaksamiseen liittyvää keskustelua, hän sanoo.
Saarinen sanoo, että ainakin nuorempi viljelijäsukupolvi haluaa huolehtia omasta jaksamisestaan paremmin. Aiheesta puhumista ei koeta heikkouden merkkinä.
– Ja aion kyllä panostaa itsekin siihen, kun se tulee ajankohtaiseksi, sanoo luomutilaa viljelevä Salla Saarinen Janakkalasta.