Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat puolestaan Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, vähäisintä taas Uudellamaalla.
Tiedot käyvät ilmi ensimmäistä kertaa julkaistuista Kansallisesta terveysindeksistä ja perustuvat vuosien 2019–2021 rekisteritietoihin.
Suurimmat erot hyvinvointialueiden välillä näkyvät erityisesti vakavien mielenterveysongelmien, alkoholihaittoihin liittyvien sairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä sepelvaltimotaudin yleisyydessä.
Terveysindeksi kattaa kymmenen eri sairausryhmää. Mukana ovat muun muassa syövät, sepelvaltimotaudin, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, vakavat mielenterveyden häiriöt ja alkoholisairaudet.
– Indeksitietoa voi hyödyntää sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sosiaalietuuksien että hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimien suunnittelussa ja arvioinnissa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija, dosentti Päivikki Koponen tiedotteessa.
Sairastavuus yleisempää Itä-Suomessa
Hyvinvointialueista Pohjois-Savossa on selvästi koko maan tasoa enemmän sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Vähäisintä sairastavuus on molemmissa Ahvenanmaalla.
Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus on puolestaan korkeinta Pohjois-Karjalassa, ja selkeästi muita alueita korkeampi myös Etelä-Karjalassa. Alkoholista aiheutuvat sairaudet olivat vähäisimpiä Ahvenanmaalla sekä Pohjanmaalla.
Myös sepelvaltimotauti oli yleisempi Etelä- ja Pohjois-Karjalassa kuin muilla alueilla. Myös Keski- ja Etelä-Pohjanmaan, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Lapin ja Kainuun hyvinvointialueilla ilmaantuvuus on yleisintä. Vähiten sepelvaltimotautia sairastetaan Ahvenanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla.
Muistisairauksien sairastavuus oli yleisintä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun hyvinvointialueilla, harvinaisinta Pohjanmaalla.
Erilaisten syöpien sairastavuus oli tasaisempaa eri puolilla Suomea.
Työkyvyttömyys vähäisintä Uudenmaan alueella
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus oli selvityksessä suurinta Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pienintä se oli Länsi-Uudellamaalla sekä Vantaan ja Keravan alueella.
Yli kolmen kuukauden sairauspäivärahan saaminen oli tavallisinta Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vähäisintä se oli Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla sekä Vantaan ja Keravan alueella.
Ammatilliseen kuntoutukseen myönnön saaneiden osuus oli suurin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa, pienin Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä.
– Työkyvyssä ja työkykyetuuksien saamisessa on eroja alueiden välillä. Indeksi kuvastaa väestön työkykyä, mutta siihen vaikuttaa myös palveluiden saatavuus, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola tiedotteessa.
Ammatillisen kuntoutuksen hakeminen riippuu muun muassa siitä, kuinka hyvin sote-palveluihin pääsee, kuinka aktiivisesti kuntoutukseen ohjataan sekä miten eri kuntoutuspalveluja on saatavissa.
Myös lääkäreiden vähäisellä määrällä on merkitystä, koska työkykyetuuksiin tarvitaan lääkärinlausunto.
Alueellisten erojen takana on monia tekijöitä
Eri hyvinvointialueille ominaisten sairauksien erojen taustalla on useita eri tekijöitä.
Luonnollisesti elintavoilla, kuten tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä, liikunnalla ja ravintotottumuksilla, on suuri merkitys sairastavuuteen.
Monet seikat vaikuttavat myös elintapoihin ja siten sairastavuuteen. Esimerkiksi työttömyys sekä taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat yleisesti väestön terveyteen ja toimintakykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.
Kuntakohtaiset tiedot julkaistaan syksyllä. Jatkossa kaikki Terveysindeksin tiedot päivitetään vuosittain.
Sairastavuus ja työkyvyttömyysindeksien laskemisessa hyödynnetään tietoja THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä.