Hyppää sisältöön

Moskovan lennokki-iskut alleviivaavat Venäjän johdon kyvyttömyyttä, arvioi Ilmari Käihkö

Asiantuntijan mukaan Venäjän sotilaallinen ylivoima on pienentynyt. Samaan aikaan Ukrainan kyky tehdä lennokki-iskuja on kasvanut.

Moskovassa lähitalojen asukkaat kuvailevat tuntojaan drooni-hyökkäyksen jälkeen.
Yrjö Kokkonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Ukraina pyrkii lennokki-iskuilla laajentamaan sotaa Venäjän puolelle, arvioi sotatieteiden dosentti ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun yliopistonlehtori Ilmari Käihkö Ylen haastattelussa.

Käihkö korostaa, ettei Moskovaan tehdyistä lennokki-iskuista vielä tiedetä kaikkea. Vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että iskujen takana on Ukraina.

– Ukraina yrittää nyt osoittaa, että sota sattuu myös venäläisiin ja osoittaa, etteivät Venäjän valtaapitävät pysty suojelemaan omia kansalaisiaan, Käihkö sanoo.

Tähän saakka sodassa on vallinnut suuri epätasapaino, sillä sotaa on käyty Ukrainan sisällä. Sodan kustannukset, kärsimykset ja tuhot ovat kohdistuneet ukrainalaisiin. Tätä tilannetta Ukraina pyrkii nyt muuttamaan, Käihkö pohtii.

Ruotsin Sotakorkeakoulun dosentti Ilmari Käihkö.
Sotatieteiden tohtori Ilmari Käihkö Kuva: Max Kivivuori / Yle

Moskovaan tehdyillä iskuilla on myös sotilaallista merkitystä. Ukraina on tehnyt maahyökkäyksen Venäjän maaperälle Belgorodin alueella ja todennäköisesti myös lennokki-iskun Kremliin. Näin Ukraina hajottaa Venäjän voimia.

– Venäjä pakotetaan siirtämään joukkojaan rajalle maahyökkäyksiä varten ja ilmatorjuntakalustoaan eri alueille.

”Venäjän johdolta epäonnistuminen”

Käihkön mukaan lennokki-iskut ovat Venäjän johdolle suuri epäonnistuminen. Venäjä käy omien puheidensa mukaan sotilaallista erikoisoperaatiota Ukrainassa, mutta samaan aikaan Moskovassa joudutaan suojautumaan lennokeilta.

– Tällaiset hyökkäykset alleviivaavat Venäjän poliittisen ja sotilaallisen johdon kyvyttömyyttä, johon [Wagner-palkkasotilasyhtiön johtaja Jevgeni] Prigožinkin on puuttunut, Käihkö toteaa.

Käihkö ei usko, että kyseessä olisi Venäjän lavastuksesta eli false flag -iskusta. Venäjän lavastusta on epäilty myös Kreml-iskun ja Belgorodin hyökkäyksen yhteydessä.

Jos kyseessä olisi Venäjän juoni, sillä pitäisi olla jotain seuraamuksia sodan kululle. Venäjä siis käyttäisi lavastustaan perusteena jollekin operaatiolle, kuten Neuvostoliitto Mainilan laukauksia perusteeksi talvisodan aloittamiselle. Seuraamuksia ei kuitenkaan ole tullut.

– Kyllähän tämä osoittaa Venäjän heikkoutta, eikä vahvutta ja voimaa, jota valtaapitävät varmaan haluaisivat näyttää.

Ukrainan kyky lennokki-iskuihin kasvanut

Jos lennokit todella oli lähetetty Ukrainan alueelta, niin kuin näyttää, on se merkki Ukrainan kasvaneesta kyvystä tehdä pitkän matkan hyökkäyksiä lennokeilla.

Käihkö muistuttaa, että Ukrainan ulkomaiset tukijat ovat painottaneet, ettei niiden antamaa sotilaskalustoa saa käyttää Venäjän alueella.

Ukrainalla tiedetään olevan omaa lennokkiteollisuutta. On siis mahdollista, että Moskovaan lähetetyt lennokit olisivat maan omaa tuotantoa.

Käihkön mukaan Ukrainan lennokkiaselaji on selvästi kehittynyt. Tämä näkyy siinä, että Ukraina tekee nyt iskuja, joihin se ei aiemmin kyennyt. Venäjän sotilaallinen ylivoima on kaventunut.

– Ukrainasta on tullut selvästi aggressiivisempi, Käihkö toteaa.

Ukraina antaa myös ymmärtää, että iskuja on tulossa lisää. Ukrainan presidentin neuvonantaja Mykhailo Podolyak on kiistänyt, että Ukrainalla olisi ollut ”suora yhteys” iskuihin. Samassa haastattelussa hän kuitenkin totesi myhäillen, että ukrainalaiset seuraavat tyytyväisinä Moskovan tapahtumia ja ennusti, että uusia iskuja voi olla tulossa.

Suosittelemme