Hyppää sisältöön

Luonnontilaiseksi kunnostettuun Runkausjokeen laskettiin yli 5 000 lohenpoikasta Tervolassa

Lohitalkoot -tapahtuma kokosi yhteen vaelluskalakantojen hyvinvoinnista huolta kantavia toimijoita ja päättäjiä. Lohi ei ole päässyt nousemaan ja laskemaan padotussa Kemijoessa vuosikymmeniin.

Runkausjokeen laskettiin tiistaina yli 5 000 Tornionjoen kantaa olevaa Itämeren lohen poikasta.
Eeva Kuivas,
Ari Hursti

Hiljattain luonnontilaiseksi kunnostettu vaelluskalojen tärkeä lisääntymispaikka, Tervolassa sijaitseva Runkausjoki, sai tiistaina yli 5 357 uutta asukasta. Kuopiolainen kalaruokatalo Kalavapriikki lahjoitti jokeen istutettavaksi vuoden ikäisiä Itämeren lohenpoikasia. Lahjoitus on osa yrityksen vastuullisuustyötä.

– Poikaset lähtevät laskemaan kohti merta noin vuoden päästä. Jos hyvin käy, ne palaavat vaelluskautensa jälkeen eli ehkä jo vuonna 2026 jatkamaan sukua istutusjokeen ja vahvistamaan Kemijoen lohikantaa, toimitusjohtaja Jari Korhonen toivoo Kalavapriikin tiedotteessa.

Lohitalkoot -tapahtuma kokosi Kemijoen sivuhaaraan Runkausjoelle yhteen vaelluskalakantojen hyvinvoinnista huolta kantavia toimijoita ja päättäjiä. Tapahtuma huipentui Tornionjoen kantaa olevien lohenpoikasien laskemiseen uuden kotijoen yläjuoksulle, vaelluskalojen lisääntymisalueelle.

Lohi ei ole päässyt nousemaan ja laskemaan padotussa Kemijoessa vuosikymmeniin. Työtä tilanteen parantamiseksi on tehty taustalla määrätietoisesti. Työn tehokkuus on aiheuttanut kuitenkin myös kritiikkiä julkisessa keskustelussa etenkin sosiaalisessa mediassa. Monet tahot vaativatkin luonnomukaisia ohitusuomia Kemijokeen vaelluskaloille.

Mitä näillä lohenpoikasten istutuksilla saadaan aikaiseksi ja miltä näyttää Kemijoen vaelluskalojen tulevaisuus? Kuuntele Kemijoki Oy:n ympäristöasiantuntijan Maria Pikkupirtin haastattelu alta.

Kemijoki oy:n ympäristöasiantuntija Maria Pikkupirtti: "Emme vastusta nousu- ja laskuyhteyksien luomista"

Lue lisää Lapin uutisia. Kuuntele ja katsele sisältöjämme Yle Areenassa.

Suosittelemme