Perussuomalaisten Riikat astelevat alas Säätytalon portaita.
Puheenjohtaja Purra ja puoluetoimiston operatiivinen johtaja Slunga-Poutsalo kulkevat kohti Senaatintoria. Pian he kääntyvät kannoillaan ja jatkavatkin täysin toiseen suuntaan.
Riikat menevät karaokebaari Pataässään, Säätytalon naapuriin. On kovan päivän ilta, lauantai 27. toukokuuta.
Aiemmin päivällä elettiin näiden hallitusneuvottelujen toistaiseksi kohtalokkaimmat tunnit. Kriisi on nyt ohitettu. Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallituksen synty näyttää aiempaa varmemmalta.
Palataan hallitusneuvotteluiden ensimmäiseen kriisiin myöhemmin.
Säätytalossa on kulunut kuukausi, vaaleista 61 päivää
Hallitusta kasaavien puolueiden neuvottelijat ovat kirjoittaneet hallitusohjelmaa tänään perjantaina tasan kuukauden ajan. Puolueet kokoontuivat Säätytaloon 2. toukokuuta.
Vaaleista on kulunut 61 päivää.
Hallitusohjelma tuskin on vielä ensi torstainakaan valmis, kun vaaleista on kulunut 67 päivää. Silloin Petteri Orpo saa haltuunsa tämän vuosituhannen ennätyksen. Jyrki Kataisen (kok.) hallitusta vuonna 2011 rakennettiin näyttävine ulosmarsseineen 66 päivää vaaleista laskettuna.
Jos paperiurakointi Säätytalossa jatkuu juhannuksen alle, kesäpäivänseisaukseen 21.6., saa Orpo haltuunsa sotien jälkeisen ajan ennätyksen maalaisliiton (nykyisin keskusta) Urho Kekkosen hallitukselta.
Aloitetaan kuitenkin alusta.
Suomeen ruvetaan neuvottelemaan oikeistohallitusta
Tiistai 2.5.
Kokoomus voitti eduskuntavaalit. Siitä kumpuaa puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon asema hallituksen muodostajana. Orpo valitsi huhtikuun lopulla perussuomalaiset, ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) ja kristillisdemokraatit kumppaneikseen hallitusta muodostamaan.
Vapun jälkeen hallitusneuvottelijat kerääntyivät Säätytaloon hallitusneuvotteluiden aloitusseminaariin kuulemaan madonluvut taloudesta sekä alustuksia myös ilmastosta, koulutuksesta, Euroopan unionista ja puolustuspolitiikasta.
Perussuomalaisista Säätytalon portaita ei nouse yhtään entistä ministeriä edelliseltä hallituskerralta. Puolueen eduskuntaryhmä hajosi kesken hallituskauden ja silloiset ministerit jättivät puolueen.
Ministerikokemusta on ainoastaan puoluetta vaihtaneella Toimi Kankaanniemellä. Hän oli kristillisen liiton (nykyisin kristillisdemokraatit) puheenjohtajana kehitysyhteistyöministeri vuonna 1991 aloittaneessa Esko Ahon (kesk.) hallituksessa.
Suomeen on syntymässä oikeistohallitus.
Se aikoo sopeuttaa julkista taloutta noin kuudella miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Vaaliohjelmien perusteella luvassa on menoleikkauksia, maahanmuuton kiristämistä, työttömien patistusta työhön, mutta myös veronalennuksia.
Petteri Orpo haluaa pitää langat käsissään
Keskiviikko 3.5.
Säätytalossa ja läheisissä rakennuksissa kokoontuu yli 200 neuvottelijaa ja vierailee satoja asiantuntijoita.
Neuvottelujärjestelyt herättävät napinaa ainakin joissakin perussuomalaisissa. Neuvotteluja käydään niin sanotuissa reformipöydissä, joita kaikkia johtaa kokoomuksen edustaja. Muilla puolueilla on puheenjohtajuuksia vain pöytien alajaostoissa.
Petteri Orpo ilmoittaa, että hän haluaa pitää langat käsissään.
Ensimmäinen pelisääntökeskustelu
Perjantai 5.5.
Hallitusohjelmasta neuvottelevien puolueiden puheenjohtajat joutuvat ensimmäiseen pelisääntökeskusteluun.
Perussuomalaisten neuvottelija ja puolueen kolmas varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen oli kysellyt sosiaalisessa mediassa mitkä Ylen kanavat tai sisällöt eivät ole välttämättömiä. Petteri Orpo vakuutti, ettei hallitus puutu Ylen sisältöihin. Tynkkynen kuvaili linjausta ”isoksi virheeksi”.
Puoluejohtajat sopivat, että neuvottelut on syytä käydä Säätytalossa eikä somessa.
Uusi pelisääntökeskustelu joudutaan silti käymään heti seuraavana maanantaina. Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas oli viikonloppuna kirjoittanut Facebookissa neuvotteluista tavalla, jonka RKP koki puoluetta väheksyväksi.
Tietoja ei neuvotteluista vuoda, räväkät näkemykset saavat tilaa
Tiistai 9.5.
Neuvotteluista ei juuri vuoda tietoa toimittajille. Niinpä näkyvyyttä saavat räväkät kommentit.
Mediahuomion nappaa haltuunsa perussuomalaisten aiempi puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset ajavat mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyöhön käytettäviin varoihin, puolueen ohjelman mukaisesti.
Työttömiä patistetaan työnhakuun – Purran kädenojennus Orpolle
Keskiviikko 10.5.
Talousraamin eli valtion talouden suurten linjojen jako talousryhmästä tiedoksi muille neuvottelijoille viivästyy. Tiedot lähtevät liikkeelle keskiviikkona.
Perussuomalaisten Riikka Purran aamuviesti ei synkkaa suoraan yhteen kokoomuksen veronalennustavoitteiden kanssa.
– Ei ole mahdollista tehdä veronalennuksia velaksi, Purra linjaa toimittajille.
Hänen mielestään veronalennuksiin on mahdollisuus sitten, kun julkisen talouden uusi suunta näkyy. Kokoomuksen tavoitteena on yhteensä miljardin euron tuloveroale vaalikauden aikana, myös parhaiten tienaaville.
Sen sijaan Riikka Purra komppaa kokoomusta siinä, että työttömiä pitää kannustaa paremmin työnhakuun. Jos haluaa sanoa asian toisin, Säätytalossa mietitään tiukempaa työttömien patistusta.
Kokoomus on valmistautunut neuvotteluihin pitkään. Säätytalon käytävillä kuiskitaan, että etenkin perussuomalaisten, mutta myös kristillisdemokraattien neuvottelijat tarvitsevat tiedontasausta. Siispä pidetään seminaaria, paljon asiantuntijakuulemisia.
Puheenjohtajien kävelykokous
Perjantai 12.5.
Perjantaina nähdään toisenlainen tiedotustilaisuus, kun puheenjohtajat pitävät viikon päätteeksi 3,5 kilometrin kävelykokouksen. Puolueista pienimmän, kristillisdemokraattien puheenjohtaja saa aloittaa tiedotustilaisuuden ulkona Säätytalon edustalla.
– Puhumme niin paljon terveyden edistämisestä, mutta itse istumme siellä pullalautasten ääressä, entinen kilpakävelijä Sari Essayah perusteli kävelykokousta.
Riikka Purra haukkuu hiilineutraaliuden vuositavoitteen typeräksi
Tiistai 16.5.
Perussuomalaisten puheenjohtaja arvioi aamunavauksessaan toimittajille, että Suomen hiilineutraaliustavoite vuonna 2035 ei toteudu.
– Vuosilukuihin kiinnittyminen pelkästään siitä syystä, että sellainen on johonkin kirjattu, on äärimmäisen typerää ilmastopolitiikkaa, Purra lataa.
Ensimmäinen puolivälin krouvi
Keskiviikko 17.5.
Petteri Orpo ilmoittaa tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltapäivän lopuksi, että puolueet ovat puolivälissä hallitusneuvotteluja.
–Me olemme työmäärällisesti varmaan noin puolivälissä. Ryhmät ovat erilaisia ja joissakin haasteet ovat todella suuria, Orpo sanoi.
Jos arvio osuisi tarkkaan kohdalleen, neuvottelujen pitäisi päättyä perjantaina 2. kesäkuuta valmiiseen hallitusohjelmaan.
Petteri Orpo vahvistaa leikkausten suuruusluokan
Perjantai 19.5.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo vahvistaa, että vaalikauden aikana, käytännössä vuosina 2024 – 2027 tavoiteena on suuruusluokaltaan kuuden miljardin euron sopeutus valtion talouteen.
Suoriksi säästöiksi ja leikkauksiksi tavoitellaan noin neljää miljardia euroa ja taloutta parantavia työllisyystoimia noin kahden miljardin euron edestä. Muodostettava hallitus tavoittelee 100 000 uutta työllistä neljässä vuodessa.
Maahanmuutosta ja ilmastotoimista kiistoja, muut neuvottelut keskeytetään
Tiistai 23.5.
Petteri Orpo kertoo, että Säätytalon neuvottelut keskitetään perussuomalaisten pyynnöstä pelkästään maahanmuutto- ja ilmastokysymyksiin. Muut neuvottelut keskeytetään.
Riikka Purra ilmoittaa, että näiden kipupisteiden setviminen kertoo, onko kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallituspohjalla etenemisen mahdollisuutta.
– Niitä [vaikeita asioita] on kierretty kuin kissa kuumaa puuroa, Purra tiivistää.
Syntyy vaikutelma, että perussuomalaiset määrää nyt hallitusneuvottelujen tahdin.
”Mikään ei ole valmista ennen kuin kaikki on valmista.”
Monen hallitusneuvottelijan usein toistama tokaisu
Seuraavana päivänä Riikka Purra täydentää, että perussuomalaiset pohtii, voiko puolue ylipäätään jatkaa hallitusneuvotteluja. Päälinjat ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikasta pitää olla sovittuna perjantaihin mennessä.
Hallitusneuvottelujen käännekohdaksi odotetaan torstain ja perjantain välistä yötä, jolloin ratkaisut maahanmuutosta ja ilmastotoimista pitäisi syntyä.
Asiantuntijakuulemisia on jo liki tuhat. Etenkin perussuomalaisia laajat kuulemiset turhauttavat.
Jotkut neuvottelijat arvostelevat, että asiantuntijoiden näkemykset eivät muuta perussuomalaisten mielipiteitä asioista. Syytös kuuluu, että tieteellinen totuus ei kiinnosta, identiteettipolitiikka on päällimmäisenä.
Ensimmäinen kriisi
Perjantai 26.5.
Aamupäivällä perussuomalaisten Riikka Purra astelee Säätytalon aulassa päivystävien toimittajien ja kuvaajien eteen, tutulle paikalle pyöreän pöydän ja mikrofonirivin taakse. Hän kertoo, että kello 18 on puheenjohtajien välitsekkaus maahanmuutto- ja ilmastoryhmien neuvottelusta.
– Jos tänään ei tule riittäviä tuloksia, neuvottelut sitten katkeavat, Purra ilmoittaa suorasanaisesti.
Loppuiltapäivästä RKP:n neuvottelijat kokoustavat pitkään. Anna-Maja Henrikssonin erityisavustaja Oscar Byman tuo Säätytaloon viisi pizzaa laatikoissa.
Tunnelma kiristyy entisestään. RKP:n Henriksson kertoo illansuussa toimittajille, että RKP on kutsunut eduskuntaryhmänsä koolle lauantaiksi.
Kun Ylen toimittaja huikkaa vielä poistuvan Henrikssonin perään, tapaavatko puheenjohtajat aiemman suunnitelman mukaisesi vielä illalla kello 18, Henriksson vastaa ”luultavasti”.
RKP alistaa maahanmuutosta ja ilmastosta syntyneet neuvotteluryhmien tulokset eduskuntaryhmänsä päätettäväksi. Ennen RKP:n eduskuntaryhmän päätöstä mikään ei etene.
Neuvotteluiden ensimmäinen kriisi on syntynyt. RKP on kaapannut neuvottelujen tahtipuikon ja huomion perussuomalaisilta.
Pakkoavioliitto solmitaan
Lauantai 27.5.
RKP:n eduskuntaryhmä kokoontuu kauppakeskus Forumin kortteliin miettimään suhtautumistaan maahanmuutto- ja ilmastopapereihin. Samanaikaisesti perussuomalaisten puoluevaltuusto kokoontuu reilun kivenheiton päässä eduskunnassa.
Tiedotusvälineet seuraavat RKP:n kokousta tuntikausia kestävissä suorissa verkkolähetyksissään ulkona, Forumin aurinkoisessa porttikäytävässä ja jopa hississä matkalla RKP:n tiedotustilaisuuteen.
Iltapäivällä sitten jysähtää.
RKP ei hyväksy maahanmuuton tiukennuksia siinä muodossa kuin ne ovat perjantaina neuvotellussa pohjapaperissa. Ilmastosopu sen sijaan hyväksytään. RKP haluaa jatkaa neuvotteluja maahanmuutosta.
Riikka Purra ilmoittaa kesken perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen, että maahanmuuttoryhmän neuvottelut eivät missään nimessä jatku. Hakausta ratkotaan loppuiltapäivästä Säätytalossa puheenjohtajien kesken.
RKP saa tarkennuksia maahanmuuttoa koskevaan paperiin, mutta pääasiat eivät muutu.
Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen töihin muuttavilta vaaditaan tulevaisuudessa vähintään 1600 euron kuukausitulot oleskelulupaan. Nykyinen tuloraja on noin 1300 euroa. Toisin kuin tällä hetkellä, tuloraja tulee voimaan myös tilanteissa, joissa työntekijä saisi työehtosopimusten mukaista palkkaa kokoaikaisesta työstä.
Perussuomalaiset tavoitteli vaalikampanjassaan noin 3300 euron tulorajaa ja hallitusneuvottelujen aikana julkisissa kommenteissaan noin 2500 euron rajaa.
RKP saa varmistuksen, että Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden palautuskieltoa kunnioitetaan, jos turvapaikanhakijoita uhkaa vaikkapa kidutus tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Myös lasten oikeudet turvataan.
Loppuviikko osoittaa, että jos hallitus syntyy, kyse ei ole rakkausavioliitosta vaan pakkoavioliitosta. Jokainen puolue on mukana siksi, koska katsoo siitä olevan enemmän hyötyä Suomelle ja kannattajilleen kuin jääminen oppositioon.
RKP ei halua menettää puhevaltaansa hyvinvointialueiden ohjauksesta, miten sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään tulevaisuudessa – mistä palveluja saa ja millä kielellä.
Kolme ulosmarssia
Maanantai 29.5.
Hallitusneuvotteluihin osallistunut RKP-nuorten, Svensk Ungdomin puheenjohtaja marssii ulos Säätytalon neuvotteluista. Julia Ståhlen mielestä hallituksen ohjelma ei enää vastaa RKP:n tai RKP-nuorten tavoitteita.
Kyse on erityisesti maahanmuutto- ja ilmastosovusta.
Kaksi päivää myöhemmin selviää, että perussuomalaisten entinen puoluesihteeri ja nykyinen puolueen ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos jätti neuvottelut jo aiemmin, viikko sitten. Grönroosin mielestä neuvottelujen tavoitetaso maahanmuutossa on liian matala.
Edes perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei tiennyt Grönroosin ulosmarssista. Purra selitti myöhemmin asiaa ”rikkinäisen puhelimen” -ilmiöllä eli tieto ei ollut kulkenut riittävän selvästi.
Ennen Ståhlea ja Grönroosia Säätytalon oli jo jättänyt kristillisdemokraattien neuvottelija Sari Kumin. Kumin koki, ettei hänen osaamiselleen ja rohkeudelleen tehdä uudenlaista politiikkaa ollut kristillisdemokraateissa käyttöä.
Erimielisyyksiä soten tulevaisuudesta ja rahasta
Perjantai 2.6.
Kesäkuu aukeaa hallitusneuvotteluissa valtion menoja ja leikkauksia laskettaessa. Edelleen on avoinna, miten lopulta pyritään parantamaan työllisyyttä ja tuotetaan terveyspalveluja niin, että kustannusten nousu saadaan samalla hillittyä.
Vaikka hallituksen synty näyttää yhä varmemmalta, Säätytalossa kuullaan vielä moneen kertaan sama tokaisu.
Mikään ei ole valmista ennen kuin kaikki on valmista.
Juttua on korjattu perjantaina 2.6.2023 kello 13.30. Lisätty tieto, että ensimmäinen neuvotteluista ulosmarssinut oli kristillisdemokraatteja edustanut Sari Kumin.
Voit keskustella hallitusneuvotteluista lauantaihin 3.6.2023 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.