Hyppää sisältöön

Analyysi: Suomalaisjuoksijoiden posketon alkukausi yllätti – harjoittelussa on tapahtunut mullistava muutos

Juoksulajeissa on tehty peräti viisi Suomen ennätystä, vaikka kausi ei ole kunnolla alkanut. Urheilijat valmistautuvat jo ensi kesään, jolloin EM-kisat ovat poikkeuksellisen aikaisin, kirjoittaa toimittaja Petri Hänninen.

Camilla Richardsson.
Camilla Richardsson on juossut tänä vuonna jo kaksi Suomen ennätystä, toisen hallissa ja toisen ulkoradoilla. Kuva: Jesse Väänänen / Friidrottsförbundet
Petri HänninenUrheilutoimittaja

Suomalaista huippuyleisurheilua nähdään tänäkin kesänä Ylen kanavilla. Kauden avaa 7.6. Jyväskylän GP-kilpailu.

Kaksi ikivanhaa Suomen ennätystä on suorastaan murskattu.

Pelin avasi Alisa Vainio, joka juoksi jo helmikuussa uuden maratonin Suomen ennätyksen Sevillan nopealla reitillä. Lähes 28 vuotta vanha entinen Suomen ennätys parani yli puoli minuuttia. Vainio alitti samalla Budapestin MM-kisojen tulosrajan.

Seuraavaksi Camilla Richardsson paransi toukokuisessa Lontoon illassa lähes 27 vuotta vanhaa 10 000 metrin Suomen ennätystä melkein puoli minuuttia. Helmikuussa hän oli lähellä rikkoa puolimaratonin SE:n.

Tämän lisäksi Jyväskylän Harjulla käydyissä kevään kisoissa rikottiin kolme aikuisten SE-tulosta. Eveliina Määttänen juoksi uuden 600 metrin SE:n ja Viljami Kaasalainen sekä Aino Pulkkinen kaasuttivat Suomen ennätykset 150 metrillä.

Kysyin yleisurheilutilastoja työkseen 30 vuotta tehneeltä tilastoguru Juhani Jalavalta, muistaako hän, että jo ennen kesäkuun alkua suomalaiset juoksijat olisivat tehneet viisi uutta Suomen ennätystä ulkoradoilla.

– Ei tule mieleen, eikä varmasti olekaan.

Toki pitää ottaa huomioon, että 600 metriä ja 150 metriä eivät ole olympiamatkoja ja niitä juostaan harvoin. Niiden ennätykset ovat ”helpommin” rikottavissa. Mutta uudet ennätykset kertovat, että urheilijat ovat kehittyneet.

Camilla Richardsson oli huippuiskussa myös hallikaudella, kun hän juoksi 3 000 metrin Suomen ennätyksen.

Menneinä vuosina hyviä tuloksia alkoi tippua pöytään yleensä vasta heinä-elokuussa. Kuntohuippu oli tähdätty loppukesän arvokisoihin. Jokin on siis muuttunut. Mutta mikä?

Taustalla EM-kisojen ajankohta ja rankingsysteemi

Siihen on syynsä, että monet kärkiurheilijat ovat nyt kunnossa jo alkukesästä. Yksi syy on, että urheilijat testaavat tätä mallia ensi kesää ajatellen. Ensi vuonna Rooman EM-kilpailut pidetään poikkeuksellisesti jo kesäkuussa, ja loppukesästä on Pariisin olympialaiset.

Ensi kesän EM-kisoihin haluavien urheilijoiden on oltava huippukunnossa heti kesän alussa. Se vaatii kovia kisoja jo toukokuussa, joita on rohkeasti lähdetty hakemaan ulkomailta. Toinen mahdollinen kuntohuippu rakennetaan olympiakisoihin. Ensi vuoden arvokisapakettia on siis järkevä harjoitella jo tänä vuonna.

Alisa Vainio Dohan MM-maratonilla 2019.
Alisa Vainio tekee kovaa tulosta maratonilla. Kuva: Getty Images

Toinen syy on rankingsysteemi. Viime vuonna suomalaiset onnistuivat pääsemään rankingin kautta arvokisoihin normaalia paremmin.

Tänäkin vuonna monet urheilijat jahtaavat MM-kisapaikkaa rankingin kautta. Pisteiden metsästys pitää aloittaa heti keväällä. Lisäksi tämän kauden hyvät rankingpisteet auttavat pääsyä ensi kauden arvokisoihin.

Yleisurheilijan perinteinen malli on ollut vain yksi kuntopiikki kaudessa, joka tähdätään arvokisoihin. Mutta nykyään kuntopiikkejä voi olla kaksi tai jos lasketaan hallikisat mukaan, jopa kolme.

Itse asiassa kilpailukausi on nykyään venynyt niin pitkäksi, että urheilijan pitäisi olla hyvässä kunnossa lähes koko vuoden.

Aiemmin urheilijoilla oli pitkät peruskuntokaudet. Nyt on vallalla malli, jossa pk-kausi on lyhyempi ja urheilija on koko ajan lähempänä huippukuntoa. Urheilijat tekevät enemmän lajinomaisempaa treeniä.

Tämä koskee pitkälti vain kärkiurheilijoita ja edellyttää sitä, että urheilija on juniorivuosina tehnyt hyvät pohjatyöt. Määrää pitää olla tehty tarpeeksi, jotta perustukset pitävät.

Herkullinen näkymä yleisurheilukesään

3 000 metrin estejuoksun Euroopan mestari Topi Raitanen on myös vahvassa kevätkunnossa. Hän juoksi uuden ennätyksensä 1 500 metrillä Saksassa. Pekka Vasalan Münchenin olympiakisoissa juoksemaan Suomen ennätykseen on toki matkaa vielä pari sekuntia.

Kaikki kolme Suomen tähtiaituria Annimari Korte, Reetta Hurske ja Nooralotta Neziri, ovat myös iskussa heti alkukesästä. Jos he pysyvät terveinä, on vain ajan kysymys, milloin naisten 100 metrin aidoissa syntyy uusi Suomen ennätys.

Häckdamerna Nooralotta Neziri, Annimari Korte och Reetta Hurske tävlade i Paavo Nurmi Games i juni 2019.
Pika-aiturit Nooralotta Neziri, Annimari Korte ja Reetta Hurske ovat pitkästä aikaa samaan aikaan terveenä. Kuva: EPA-EFE/KIMMO BRANDT

Nämä ennusmerkit povaavat ennätysrikasta kesäkautta jo pelkästään juoksuradoilla, muista lajeista puhumattakaan. Kaikki Suomen huippunimet eivät ole vielä edes aloittaneet kilpailukauttaan.

Kotimainen yleisurheilu on ollut hyvässä nosteessa jo muutaman vuoden ja näyttää siltä, että sama meininki jatkuu myös tänä kesänä.

Yleisurheilufanin ei kannata olla pahoillaan, jos Budapestin MM-kisoista ei tule mitalisadetta. Tänä päivänä MM-mitalit ovat todella tiukassa, mutta täydellisellä onnistumisella nekin ovat otettavissa.

Tänä kesänä nähdään lisää Suomen ennätyksiä ja urheilijoiden omia ennätyksiä.

Villinä veikkauksena voisin heittää, että juoksulajeissa Suomen ennätyksiä nähdään naisten 100 metrin aidoissa ja 400 metrin aidoissa. Ennätystä kolkutellaan ehkä myös naisten 800 metrillä, 1 500 metrillä sekä 5 000 metrillä.

Miehissä ennätyksiä voidaan nähdä pikamatkoilla ja ainakin lähelle SE:tä saatetaan pinkoa 1 500 metrillä ja ehkä jopa 3 000 metrin esteissä.

Ja tässä jutussa puhuttiin pelkistä juoksulajeista, joten näkymä yleisurheilukesään on herkullinen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 1.6. klo 23 asti.

Suosittelemme