Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat viime vuonna neljä prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Yhteensä nämä päästöt olivat vajaat 46 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä oli noin 2 miljoonaa tonnia vähemmän kuin toissa vuonna.
Päästöt ovat laskeneet lähes puolella vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan vuosien 1990–2022 aikana.
Viime vuonna energiasektori oli Suomessa suurin kasvihuonekaasujen päästölähde. Energiasektorin päästöt kattoivat yli kaksi kolmasosaa kaikista päästöistä.
Sektorin päästöjen määrä kuitenkin laski edellisvuodesta 1,3 miljoonalla tonnilla hiilidioksidiekvivalenttia. Suurin syy tähän oli maakaasun kulutuksen lasku. Toisaalta kivihiilen kulutus kasvoi.
Seuraavaksi suurimmat päästölähteet olivat maatalous, jonka osuus oli noin 14 prosenttia kaikista päästöistä ja teollisuusprosessit sekä teollisuuden tuotteiden käyttö, joiden osuus oli noin 10 prosenttia.
Teollisuudessa päästöt laskivat runsaalla kymmenesosalla pääasiassa teräksen tuotannon vähentymisen vuoksi.
Metsää hakattiin vähemmän
Kokonaispäästöihin ei lasketa maankäyttösektoria YK:n ilmastosopimuksen raportointikäytäntöjen takia.
Maankäyttösektori oli viime vuonna noin miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettonielu. Maankäytön varastoihin siis sitoutui enemmän hiiltä kuin sektorista aiheutui päästöjä.
Maankäyttö kääntyi takaisin nieluksi vuodesta 2021, jolloin maankäytöstä aiheutui ensimmäistä kertaa Suomessa nettopäästöjä.
Sektorin kääntymiseen takaisin nieluksi vaikutti se, että metsää hakattiin vähemmän. Hakkuumäärä lasku kaksi prosenttia ja metsämaan puustobiomassasta poistui kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia vähemmän kuin vuonna 2021.
Kivennäis- ja turvemaan nettopäästö metsämaalla kasvoi noin 1,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tämä johtui siitä, että hakkuiden supistuminen vähensi puuston karikesatoa maaperään ja lämpimämpi sää kasvatti orgaanisen aineen hajotusta.
Kaikkiaan metsämaa oli noin 10 miljoonan hiilidioksiditonnin nettonielu. Nielu kasvoi viidenneksen vuodesta 2021.
Viljelysmaan nettopäästöt kasvoivat neljällä prosentilla. Aiempien heikkojen satovuosien jäljiltä viljelysmaassa oli keskimääräistä vähemmän kasvintähteitä, mikä lisäsi päästöjä. Myös tavanomaista lämpimämpi kesä vaikutti.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot tarkentuvat vielä. Viralliset tiedot julkaistaan ensi vuoden maaliskuussa.