Suomi isännöi nyt ensimmäistä kertaa Naton täysjäsenenä Euroopan suurimpiin kuuluvaa ilmasotaharjoitusta.
Parhaillaan käynnissä olevaan Arctic Challenge Exercise 23 -lentotoimintaharjoitukseen osallistuu noin 3 000 sotilasta neljäntoista maan asevoimista. Siinä harjoitellaan edistyneimpien hävittäjien ja ilmatorjuntajärjestelmien yhteistoimintaa.
Kansainvälisessä harjoituksessa on neljä tukikohtaa, joista kaksi Suomessa: yksi Rovaniemellä ja yksi Pirkkalassa.
Joka toinen vuosi järjestettävän harjoituksen johtovastuussa on tänä vuonna Suomen ilmavoimat. Kyse on nyt ensimmäisestä Nato-Suomessa järjestetystä isosta sotaharjoituksesta.
Harjoituksen järjestämisestä oli sovittu jo ennen Suomen Nato-jäsenyyden varmistumista. Jäsenyydellä on vaikutusta harjoituksiinkin, llmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen sanoo.
Keräsen mukaan tulevaisuudessa ilmavoimille on tärkeää, että harjoituksissa päästäisiin käyttämään Naton johtamisjärjestelyjä niin suunnittelussa kuin harjoituksen johtamisessa.
Aiemmin sotaharjoituksissa mietittiin sitä, kuinka ilmavoimat toimivat itsenäisesti, mutta nyt tilanne on toinen: omat operatiiviset suunnitelmat on yhdistettävä Naton suunnitelmiin.
Johtamisjärjestelyt tehtiin vielä näihin harjoituksiin omin voimin. Suomalaiset rakensivat Arctic Challenge Exercise 23 -harjoituksen johtamiseen oman verkon, jota käytetään tiedonvaihtoon Ruotsiin, Norjaan ja toiseen kotimaiseen kohteeseen Rovaniemelle.
Jos tuore Nato-jäsenyys tuo mukanaan opittavaa, löytyy Suomelta Natolle myös annettavaa.
Juha-Pekka Keräsen mukaan Suomen vahvuuksia Natolle ovat esimerkiksi hyvä Venäjän ja sen suorituskyvyn tuntemus sekä Suomen puolustusvoimien joustava johtamisjärjestelmä.
– Me olemme ammattilaisia, jotka osaamme suunnitella ja johtaa operaatiota sekä analysoida niitä. Havainnoista otetaan opiksi ja viedään siten asioita eteenpäin, Keränen sanoo.
Satakunnan lennoston komentaja, eversti Mika Kulkas sanoo, että harjoitukseen osallistuu myös Suomen tulevia F-35-hävittäjiä. Näin suomalaiset saavat sekä käytännössä että keskustelujen kautta entistä parempaa tietoa siitä, kuinka uutta kalustoa voi hyödyntää suurissa ilmaoperaatioissa.
Harjoituksissa opitaan aina lisää, Kulkas sanoo.
– Voimme varmistua, että pystymme toimimaan tarvittaessa yhdessä ja meillä on sellaiset menetelmät, että kykenemme yhteiseen suunnitteluun monesta eri paikasta yhtä aikaa.
Pirkkalan tukikohta ensimmäistä kertaa mukana keskeisessä roolissa
Kansainvälisen harjoituksen pääjärjestäjinä ovat Suomi, Ruotsi ja Norja. Pääosa lennoista tehdään Ruotsin ilmatilassa.
Vaikka Suomi ja Norja ovat Naton täysjäseniä, kyse ei ole Nato-harjoituksesta vaan pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä.
Lentotoimintaharjoitus kuuluu ja näkyy myös Suomessa, jossa koneita näyttäytyy ainakin Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdassa ja Lapin lennoston Rovaniemen tukikohdassa. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa harjoituksen päätukikohtana toimivassa Pirkkalassa tehdään joka päivä kaksi lentokierrosta.
Suomesta harjoituksessa on mukana kaksitoista F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja yhteys- ja kuljetuskoneita.
Tavallisen pirkanmaalaisen arjessa ilmasotaharjoitus näkyy ja kuuluu lähinnä lentokoneen jylinänä ja tarkkasilmäisten taivaalle katsojien näköhavaintoina. Eniten työtä aiheutuu Tampere-Pirkkalan lennonjohdolle siviili- ja sotilasliikenteen yhteensovittamisessa.
Harjoitus alkoi maanantaina 29. toukokuuta ja päättyy perjantaina 9. kesäkuuta.