Laki Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueella sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta on tullut voimaan kesäkuun alussa.
Kansallispuiston pinta-ala kaksinkertaistuu, kun puistoon liitetään lähes 3800 hehtaaria Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevia valtion maita. Eduskunta hyväksyi lain helmikuussa.
Tällä hetkellä vuonna 1982 perustetun kansallispuiston pinta-ala on noin 3500 hehtaaria.
Seuraavaksi vuorossa on alueen luontoarvojen kartoittamista
Kansallispuiston laajennusalueella aloitetaan seuraavaksi sen luontoarvojen kartoittaminen, kertoo Metsähallitus.
Tulosten perusteella alueelle tehdään lakisääteinen hoito- ja käyttösuunnitelma, joka linjaa, mitkä alueet suojellaan täysin ja mille keskitetään uusia retkeilyrakenteita. Luontoarvojen kartoittaminen aloitetaan kesällä tehtävillä lintujen linjalaskennoilla.
Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistuminen lausuntokierroksineen kestää vähintään vuoden. Ennen suunnitelman valmistumista laajennusosalle ei tehdä uusia reittejä tai rakenteita. Myös vanhojen rakenteiden soveltumista kasvaneiden kävijämäärien tarpeisiin arvioidaan.
Metsähallituksen virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi kertoo, että kansallispuiston suunnittelua ja kehittämistä varten tarvitaan myös lisärahoitusta.
– Tarvitsemme rahaa palvelurakenteisiin, luonnonhoitoon, lajistokartoituksiin ja luontotiedon ylläpitoon. Luontopalvelujen tulevien vuosien rahoitus ratkaisee, pystymmekö rakentamaan alueelle uutta, sanoo Hovi.
Laajenemisen takana useiden vuosien työ
Kansallispuiston laajenemisen eteen tehty työ alkoi Metsähallituksen mukaan jo 1990-luvulla, jolloin paikalliset luonnonsuojelujärjestöt ryhtyivät edistämään asiaa. Sittemmin suojelupäätöksen eteen vaikuttamistyötä ovat yhteistyössä tehneet myös maakuntaliitto ja Rautavaaran kunta.
Laajenevan kansallispuiston rajalla sijaitsevassa nuorisokeskus Metsäkartanossa iloitaan laajennushankkeen toteutumisesta.
– Meidän näkökulmastamme kansallispuiston laajeneminen Metsäkartanon ympäristöön on erään pitkäaikaisen toiveen täyttymys, toteaa Metsäkartanon toiminnanjohtaja Jari Korkalainen.
Korkalainen odottaa, että Metsäkartanolla päästään laajennuksen myötä kehittämään kansallispuistoon liittyviä toimintoja yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa.