Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen sai heti hallitusneuvottelujen kärkeen yhteiskunnallisesti räjähdysherkän selvitystehtävän.
Hänet kutsuttiin Säätytalolle kertomaan, miten työlakeja voisi rukata, jotta lakkoherkkyys vähenisi taloudellisesti tärkeillä avainaloilla.
Seppo Koskinen on työoikeuden ekspertti, jota myös esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus kuuli, kun niin sanottuja pakkolakeja sorvattiin.
Koskisen tehtävänanto kuului nyt täsmällisesti: ”Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää ja työriitojen sovittelua tulisi uudistaa työrauhan ja vakaan talouskehityksen vahvistamiseksi”.
Kun neuvotteluja käydään oikeistopuolueiden kesken, hallitusta kokoon kasaavien sanotaan kuuntelevan tarkalla korvalla muun muassa Suomen Yrittäjiä, Keskuskauppakamaria sekä Elinkeinoelämän keskusliittoa eli EK:ta.
Nämä järjestöt ovat vuosien varrella vaatineet muun muassa laittomien työtaisteluiden lakkosakkojen korotusta ja tukilakkojen tiukempaa sääntelyä.
Lakko-oikeuteen koskeminen on pommi
Koskisen mukaan hänen tehtävänsä oli Säätytalolla myös varoittaa hallitusohjelman sorvaajia ratkaisujensa mahdollisista riskeistä.
Sipilän hallituksen niin sanotut pakkolait, yhteiskuntasopimus ja kiky sekä leikkaukset kirvoittivat kansan kaduille mielenosoituksiin.
– Aivan varmasti on olemassa riski, että palkansaajajärjestöt voivat pillastua, arvioi Koskinen Ylen haastattelussa.
Yhtenä työrauhan turvaamiskeinona Koskinen esittää, että työmarkinapoliitiset ja myös poliittiset myötätuntotaistelut voitaisiin valjastaa mukaan työriitojen sovitteluun.
– Poliittiset työtaistelut ovat aika yksioikoisella tavalla todettu sallituiksi, eikä niistä ole mitään omaa sääntelyä. Kansainväliset sopimukset eivät estä poliittisten työtaistelujen rajoittamista, vaikka täydellisen kieltämisen estävätkin.
Koskinen esitti Säätytalolla neuvottelijoille myös itse kysymyksen: Olisiko poliittiset työtaistelut toteutettava työntekijän omalla ajalla tai työajalla ainoastaan lyhytaikaisena?
Koskisen mukaan sääntelemättömyyden ongelmat nähdään kärjistettyinä esimerkiksi Ranskassa, jossa kansa on lähtenyt suurmielenosoituksiin vastustamaan eläkeuudistusta.
– Poliittiset työtaistelut ovat sellainen asia, joka tulee melko varmasti hallitusohjelmassa esille, sanoo Koskinen Ylelle.
Tähtäimessä varsinkin AKT
Kun seuraa Säätytalolta niukasti tihkuvaa tietoa, voisi päätellä, että luupin alla on nyt varsinkin Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT.
– Niin. Kuljetusala, satamat, liikenne. Niitä aloja haluttaisiin hillitä. Myötätuntotyötaistelutoimien pitäisi olla suhteessa tuettavaan työtaisteluun. Se turvaisi talouden pyörimistä.
Sinänsä työehtosopimuslain vastaisen työtaistelun kriteerit ovat edelleen asianmukaisia, Koskinen sanoo.
Vaihtoehtoisesti hallitus voi asettaa koko työehtosopimuslain pohdittavaksi, jolloin vaikeita sisällöllisiä lakkoratkaisuja ei tarvitse tehdä ainakaan heti.
Lakkosakkoihin korotus
Seppo Koskinen arvioi selvityksessään, että hyvityssakkoja eli lakkosakkoja voisi korottaa. Nykyisellään niiden teho on vaatimaton.
Sakkojen pienuus on perua ajalta, jolloin palkansaajajärjestöt olivat köyhiä.
– Niitä voisi nostaa. Siellä on muun muassa sellainen säännös, että jos on useampia tahoja, jotka ovat joutuneet laittoman työtaistelun kohteeksi, niin hyvityssakko ositetaan. Jos se voitaisiin tuomita kaikille, se merkitsisi selkeää hyvityssakkojen tehon kasvua.
Niin sanottujen korpilakkojen vähentämiseksi voisi myös yksittäisille työntekijöille säätää hyvityssakon, Koskinen pohtii tehtävänantonsa mukaisesti.
Digitaalisille työtaisteluille säännöt ja alipalkkaus kriminalisoitava
Professori Seppo Koskinen sanoo kirjoittaneensa hallitusneuvottelijoiden listaan myös joitakin asioita pyydetyn selvityksen lisäksi.
Aivan uutena työelämän asiana hän pohtii niin sanottuja digitaalisia työtaisteluja. Esimerkiksi sitä, miten suhtautua lakkomainoksiin, lakkoasuihin sekä asiakkaille suunnattujen sähköpostien lakkohymiöihin ja teams-taustoihin.
– Mitä saa tehdä työnantajan koneilla ja milloin on kyseessä työtaistelu? Mitä merkitsee tekoäly työtaistelussa?
Lukuisten muiden seikkojen lisäksi emeritusprofessori penää vielä asiaa, joka ei välttämättä ole kaikkien hallitusneuvottelijoiden mieleen.
Koskisen mielestä olisi suojeltava heikoimpia ryhmiä: ruokalähettejä ja vaikkapa marjanpoimijoita. Ihmiskaupalta ei voi ummistaa silmiä.
– Jos heikossa työmarkkina-asemassa olevien marginaaliryhmien asema saadaan edes siedettävällä tavalla hoidetuksi, voidaan tämäntapaiseen maahanmuuttoon suhtautua nykyistä positiivisemmin.
Ylen haastattelussa Seppo Koskinen sanoo vielä:
– Meidän on turvattava toimeentulon riittävä minimitaso. Muualta tulleiden työntekijöiden ihmiskaupan ja työsyrjinnän vuoksi kertynyt mainehaitta on poistettava. Sen vuoksi alipalkkaus pitäisi kriminalisoida.
Lue lisää: