Jätelain muutos tuo mukanaan nyt myös pientaloasukkaille vaatimuksen biojätteen erilliskeräyksestä.
Jätelaki muuttui viime heinäkuussa siten, että kunta alkaa huolehtia biojätteen ja pakkausjätteiden kuljetuksista. Muutokset tulevat voimaan porrastetusti vuosien 2023-2024 välillä.
Jäteastioiden tyhjennysvälit pitenevät uudistuksen seurauksena kunnissa erityisesti sekajätteen osalta. Sekajätteen tyhjennysväli esimerkiksi HSY-alueen pientaloalueilla voi olla jopa 8-16 viikkoa.
Paikoin myös biojätteen tyhjentämisvälit voivat pidentyä.
Samaan aikaan osa jätehuoltoyhtiöistä haluaa eroon ympäristölle hankalista muovipusseista.
Nyt huolena on, tuleeko biojätteelle kaavaillusta kahden viikon tyhjennysvälistä kesällä liian pitkä, jos paperipussit hajoavat astiaan. Talvisin väli tyhjennykselle voi olla neljäkin viikkoa.
Kaksi viikkoa on osan jätelautakuntien päätöksestä biojätteen tyhjennysvälin maksimipituus. Käytäntö on myös Kuntaliiton ja ympäristöministeriön kunnille yleisesti suosittelema.
Etelä-Pohjanmaan Lakeuden Etapin toimialueen kuljetuspalveluvastaava Ville Kuismin ei usko, että tyhjennysvälit ovat talvisin ongelma. Kesähelteillä tilanne voi olla eri.
– Kesällä tietysti jos on oikein lämmintä, se kaksi viikkoa voi olla aika pitkä aika. Kyllä niitä kärpäsen toukkia ja muita voi sinne kertyä, Kuismin myöntää.
Lämmin keli voi aiheuttaa haju- ja eläinhaittoja
Biojätteiden seisominen pitkään esimerkiksi suorassa auringonpaisteessa helteillä voi johtaa ongelmiin sekä hajun että jyrsijöiden kanssa.
STT:n mukaan suomalaisten kokemat rottahaitat ovat kasvamaan päin, ja ilmaston lämpeneminen voi kasvattaa niitä entisestään.
Pohjalaisen Stormossenin toimialueella biojätteen tyhjennysväli tulee jatkossa olemaan kesäaikana maksimissaan kaksi viikkoa.
Stormossenin palvelupäällikkö Timo Lehtola sanoo yhtiön varautuneen mahdollisiin ongelmiin.
– Tyhjennysväliä tullaan kyllä säätämään siten, että se on asiakkaalle paras mahdollinen.
Stormossen pesee biojäteastiat tulevaisuudessa kaksi kertaa vuodessa jätehuoltolautakunnan määräyksestä.
– Kukaan ei estä pesemästä sitä itsekin, ei siitä haittaa ainakaan synny, Lehtola sanoo.
Haja-asutusalueet voivat joutua odottamaan tyhjennyksiä pisimpään
Kiinteistönhaltija voi myös pyytää, että biojäteastia tyhjennetään useammin.
Kaukana haja-asutusalueilla samaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan välttämättä ole tarjolla.
– Siellä ei välttämättä ajetakaan kuin kahden viikon välein, jolloin tiheämpi tyhjennysväli ei valitettavasti onnistu. Jos taas asutaan sellaisissa taajamissa, joissa jäteautoilla ajetaan joka viikko, niin totta kai pystyy, Lakeuden Etapin kuljetuspalveluvastaava Ville Kuismin sanoo.
Jätelaki ei velvoita erilliskeräykseen taajamien ulkopuolella, eikä alle 10 000 henkilön taajamissa. Jätehuoltomääräyksissään kunta voi sitä silti vaatia.
Biojäteastian maksimityhjennysväli muutettiin Etapin toimialueella vuonna 2020 kahdeksi viikoksi kesäaikana logistisista syistä. Aiemmin tyhjennysväli oli kesällä viikon.
Uudet kaksilokeroiset jätesäiliöt tulevat kuitenkin muuttamaan toimintaa hieman.
Tällä hetkellä Etapin alueella yksilokeroiset jätesäiliöt pestään kerran vuodessa. Yhtiö miettii parasta aikaa sitä, miten ja kuinka usein uudet kaksilokeroiset astiat jatkossa pestään.
– Sitä selvitetään parasta aikaa, että minkälainen pesumahdollisuus siihen onnistuisi. Tämä selviää todennäköisesti syksyn aikana, mutta varmasti en osaa vielä sanoa.
Myös se, kuinka kaksilokeroista astiaa voisi suojata ruoantähteiden valumilta, on Kuisminin mukaan selvityksessä.
Kaikissa taloyhtiöissä Etapin toimialueella käytetään tällä hetkellä jäteastiaa sisältä suojaavaa muovisäkkiä. Kaksilokeroisissa astioissa säkkiä on Kuisminin mukaan kuitenkin haastava saada pysymään kiinni.
– Tällä hetkellä ajatus on, että siihen kaksilokeroastiaan ei suojasäkkiä tule, joten todennäköisesti joudumme tekemään näihin ohjeisiin vielä muutoksia, että miten se biojäte pakataan tämäntyyppisiin astioihin.
Kaksilokeroastia on tällä hetkellä testissä Etapin toimialueella muutamassa kohteessa.
Jäteastian likaantumista voi ehkäistä paperilla ja kartongilla
Ekoroskin toimialueella biojätteen erilliskeräys on ollut voimassa pientaloalueilla jo viisi vuotta ennen jätelain muutosta.
Ekorosk toimii Evijärvellä, Kauhavalla, Kaustisella, Kokkolassa, Kruunupyyssä, Luodossa, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Vetelissä.
Ekoroskin tiedottaja Pia Grankvist muistaa, että muutos herätti aikanaan paljon keskustelua. Valituksia on kuitenkin tullut vähemmän kuin hän odotti.
Jätehuoltoyhtiön heinäkuussa voimaanastuva paperipussipakko on nyt herättänyt kysymyksiä siitä, miten biojäteastian voi jatkossa pitää siistinä.
Erityisesti tapetilla on ollut se, kuinka hyvin paperipussi kestää kosteutta.
Grankvistin mukaan paras keino estää liejun kertymistä jäteastian pohjalle on suojata paperipussien pohja esimerkiksi kuivalla leivällä tai kartongilla.
– Tässä ei ole eroa aikaisempaan. Itselläni on ollut paperipussi käytössä siitä asti, kun jaoimme nämä biojäteastiat kotitalouksille, enkä ole huomannut mitään isoa eroa muovipussiin, hän sanoo.
Myös itse jäteastian pohjalle voi lisätä paperia, jolloin jäteastiaa ei Grankvistin mukaan tarvitse edes pestä kovin usein. Lisäksi nestemäiset biojätteet voidaan laittaa astiaan sulkemalla ne esimerkiksi teipillä maitopurkin sisään.
– Nyt ilmassa tuntuu olevan aika paljon muutoksen pelkoa. Täytyy myöntää, että en ole itse pessyt omaa biojäteastiaani ainakaan pariin vuoteen, enkä ole nähnyt siihen tarvetta, Grankvist sanoo.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksella tiistaihin 6.6.2023 kello 23 asti.