Raskaana olevien naisten raudanpuutetta seulotaan Suomessa entistä tarkemmin. Esimerkiksi neuvoloissa ferritiinitasojen mittaus alkaa kuulua jo riskiryhmiin kuuluvien äitien rutiinitutkimuksiin. Vielä muutama vuosi sitten raskaana olevien raudanpuutos saattoi jäädä huomaamatta, kun rautatasoja tarkkailtiin pelkän hemoglobiinitestin avulla.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on laadittu vuonna 2021 raudanpuutteen seuranta- ja hoito-ohjeet neuvoloille. Ohjeen perusteella raudanpuutetta seulotaan ja hoidetaan riskiryhmiltä aktiivisesti.
Tämä on Suomessa yleistymässä muidenkin sairaaloiden alueella, mutta käytännön omaksuminen neuvoloissa saattaa vaihdella vielä paikkakunnittain. Esimerkiksi HUS:n alueen neuvoloille Gynegologiyhdistyksen pienryhmän tuore yhteisymmärrys on levinnyt.
Päijät-Hämeen keskussairaalan synnytyspuolen vastuulääkäri Anu Pihkala kertoo, että heillä ohjeistus neuvoloille on jo käytössä.
Myös Pirkanmaan hyvinvointialueella on päivitetty versio, joka on tehty ohjenuoraksi tasapuolisen hoidon antamiseksi eri puolilla maata. Aihe on ollut esillä myös tämän kevään koulutuspäivillä.
Kansainväliset tutkimukset edistäneet yksimielisyyttä
Hemoglobiiniarvo ei kerro rautavarastoista, vaan anemia on raudanpuutteen myöhäisin ilmentymä.
– Raudanpuutteen yleisyys hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on osoitettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja sen merkitys onneksi nykyään tiedostetaan. Tämä on todellinen ongelma, joka helposti diagnosoitavissa ferritiinin määrityksellä ja myös helposti hoidettavissa, Oulun yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri Hilkka Nikkinen sanoo.
Hän viittaa arvovaltaisen tiedelehden The Lancet laajaan vuoden 2021 artikkeliin, jossa todetaan, että raudanpuute on yksi johtavista ongelmista ja vaikuttaa erityisesti lapsiin ja hedelmällisessä iässä oleviin naisiin.
Pohjoismaissa Ruotsissa ja Tanskassa raudanpuutteen mittaus kuuluu alkuraskauden äitiysneuvolaan.
Raudanpuute on vastuulääkäri Anu Pihkalan mukaan yleistyvä ilmiö.
– Joidenkin arvioiden mukaan hedelmällisessä iässä olevista naisista jo 30 % kärsii tästä. Yhdeksi syyksi lisääntymiseen on mainittu ylipaino.
Raudanpuutteen riskiryhmässä ovat naiset, joilla on aiemmin ollut runsaat kuukautiset, peräkkäisiä raskauksia, suolistosairauksia tai erityisruokavalio kuten kasvissyönti.
Tätä juttua varten etsitty tuorein tasokkaaksi arvioidussa lehdessä julkaistu tutkimus raudanpuutteen yleisyydestä Suomessa on vuodelta 2003. Tuolloin lievää raudanpuutetta havaittiin noin joka viidennellä nuorella naisella, joista noin kuudella prosentilla todettiin anemia. Tutkittujen joukko oli muutama sata henkilöä.
Runsaiden kuukautisten alaraja 80 millilitraa
Ferritiiniarvojen eli rautavarastojen mittaus ei kuulu perusterveydenhuollossa normaaliin verenkuvaan vaan jatkotutkimuksiin.
– Olen kuullut, että ferritiiniä saa nykyään mittautettua helpommin. Oma taisteluni alkoi kymmenen vuotta sitten, kertoo Raudanpuute ry:n varapuheenjohtaja Enni Pöykkö Mäntsälästä.
Esimerkiksi Terveystalon laboratorioissa ferritiinimittausten määrä on moninkertaistunut viime vuosina, sanoo Terveystalon sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi. Esimerkiksi Terveystalossa ferritiinitesti maksaa 59,60 euroa.
Suomen mielestä raskaana olevien anemiaa saatetaan vähätellä.
– Ikään kuin odottavan äidin kuuluisi olla vähän aneeminen. Äidit ovat muutenkin väsyneitä, joten on epäreilua.
Ferritiinikeskustelu oli kuumimmillaan vuonna 2019–2020. Syynä oli, että lääkärit olivat olleet hämmentyneitä potilaiden runsaista ferritiinimittaustoiveista. Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkärin Tom Wideniuksen mukaan Suomen lääkärikoulutuksesta puuttuu professoritasoinen rauta-asiantuntija.
– Meillä ei ole ollut osaamista eikä tietotaitoa raudasta tarpeeksi. Myös väärinkäsityksistä on ollut kyse, hän sanoo.
Widenius kuten myös tamperelainen hematologian dosentti Marjatta Sinisalo olivat laatimassa aikanaan Lääkärilehden paljon luettua artikkelia Raudanpuute ilman anemiaa.
Sinisalo ei keksi mitään syytä, miksei nuoren naisen ferritiiniarvoa mittaisi, jos muut oireet, kuten runsaat kuukautiset vähänkin täsmäävät raudanpuutokseen. Pelkkä hemoglobiini ei sitä kerro.
Sisätautien dosentti Esa Soppi sanoo, että nuoret naiset eivät välttämättä itse edes tunnista kuukautisten runsautta.
– Runsaiden kuukautisten alaraja on 80 millilitraa. Eräälläkin potilaistani tulos oli 350 millilitraa, eikä hän itse ollut ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. On surullinen olo nuorten naisten puolesta, jos raudanpuute jää hoitamatta.
Yhtenäiselle hoitolinjalle tarve
Raudanpuuteyhdistys edustaa asiassa potilaita. Yhdistys toivoisi, että ferritiiniarvojen mittaus saataisiin Käypä hoito -suosituksiin yhtenäiseksi hoitolinjaksi ja lisää koulutusta henkilökunnalle.
– Nyt ferritiininmittaus ja hoito ovat olleet hyvin lääkäririippuvaisia, eli jos hän kokee tarpeelliseksi ja tietää asiasta. Raudanpuutteelle on oma diagnoosikoodikin, varapuheenjohtaja Enni Pöykkö sanoo.
Terveystalon sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi korostaa sitä, että ferritiinin mittauksella päästään raudanpuutteen jäljille, mutta se ei vielä paljasta, miksi elimistön rautavarannot ovat ehtyneet.
Vuonna 2014 kansainvälisessä Blood-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa noin joka kuudennen ihmisen arvioidaan kärsivän anemiasta. Raudanpuutteesta, joka ei näy anemiana, kärsii tutkimuksen mukaan tätäkin suurempi joukko. Tuoreemmassa Vuoden 2019 Blood -artikkelissa Clara Camaschella kirjoittaa, että kaikissa raudanpuutetapauksissa hoito ja perimmäiset syyt tulee arvioida.
Suomalainen tiedejulkaisuja arvioiva Julkaisufoorumi on luokitellut Blood-lehden korkeimpaan tieteellistä tasoa kuvaavaan luokkaan.
Päivitetty 7.6.2023 kello 20.14: Poistettu virheellinen viittaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen Käypä hoito -suositusten laatijana.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 8.6 klo 23:een saakka.