Hyppää sisältöön

Kymmenet vedenalaiset mikrofonit seuraavat lähettimillä varustettujen kalojen liikkeitä Perämeren pohjukassa

Uudessa suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa seurataan meritaimenia ja harjuksia Kemin-Tornion-Kalixin saariston alueella. Tutkimustietoa voidaan käyttää uhanalaisten lajien suojelemiseksi.

Vene vesillä nostamassa verkkoja Perämerellä.
Jos merellä liikkuja havaitsee ja mahdollisesti liikuttaa hydrofonia tai kalastaja saa saaliiksi lähettimellä varustetun kalan, asiasta toivotaan ilmoitettavan vaelluskalatutkijoille. Kuvituskuva Perämereltä syyskuussa 2022. Kuva: Juuso Stoor / Yle
Pirkko Kukko-Liedes

Perämeren pohjukassa on alkamassa uusi suomalais-ruotsalainen kalantutkimushanke. Tutkimuksessa seurataan taimenia ja harjuksia Kemin-Tornion-Kalixin saaristossa.

Alueelle asennetaan noin 60 vedenalaista mikrofonia eli hydrofonia, jotka rekisteröivät äänisignaalilähettimillä varustettujen kalojen liikkeitä. Hydrofonit upotetaan ankkuroituna muutaman metrin syvyyteen. Lähettimet asennetaan kalojen vatsaonteloon. Lähettimet toimivat vähintään vuoden ajan.

Harjuksia on jo merkitty 30, ja tällä viikolla lähettimiä aletaan laittaa meritaimeniin. Tarkoitus on merkitä 50 meritaimensmolttia.

Kalojen liikkeitä kuunteleva mikrofoni.
Veteen laskettavien hydrofonien sijainnit pyritään valitsemaan siten, etteivät ne häiritse meriliikennettä eivätkä kalastusta. Kuva: Luonnonvarakeskus

Tieto auttaa suojelemaan uhanalaisia lajeja

Seuraamalla kalojen vaellusta saaristoalueella saadaan monipuolista tietoa, jota voidaan käyttää uhanalaisten lajien suojelemiseksi.

– Saamme tietoa siitä, millainen elinympäristö on kalalle suotuisa ja tärkeä, sekä siitä, missä määrin ja missä kalat kuolevat ja mahdollisesti myös kuolemien syistä. Näin tiedämme, mitä ympäristöjä tulisi ylläpitää ja suojella, jotta kalat selviytyisivät, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Pitkällä aikavälillä tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi, jos suunnitteilla on muutoksia, jotka vaikuttaisivat kalojen elinympäristöön.

– Esimerkiksi jos merelle aiotaan rakentaa jotain tai tehdä ruoppauksia, tiedetään mihin ei saisi koskea, mitä pitäisi ylläpitää ja kenties parantaa.

Maassa veden alle upotettava mikrofoni, ankkuri, painoja ja narua.
Hydrofoni upotetaan veteen muutaman metrin syvyyteen ja ankkuroidaan. Kuva: Luonnonvarakeskus

Lisäksi tutkimus antaa tietoa vähän tunnetusta meritaimenen merivaelluksen alkuvaiheesta sekä paluusta jokeen. Tältä pohjalta pystytään arvioimaan mahdollisten ympäristön muutoshankkeiden vaikutuksia ja esimerkiksi kalastuksen säätelyn tarvetta.

Perämeren pohjukan saaristoon laskettavien hydrofonien sijainnit pyritään valitsemaan siten, etteivät ne häiritse meriliikennettä eivätkä kalastusta. Jos hydrofoni kuitenkin esimerkiksi sotkeutuu kalaverkkoon tai kalastaja pyytää merkityn kalan, asiasta pyydetään ilmoittamaan tutkimuksen tekijöille Luonnonvarakeskukseen.

Suosittelemme sinulle