Hyppää sisältöön

Uhanalaiset kyytöt lähtevät Tampereelta muuttomatkalle kohti Kajaania – somessa ehdittiin jo huolestua lehmien kohtalosta

Alkuperäiskarjojen eli itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan kasvatusta ja säilytystä toteutetaan jatkossa niiden perinteisissä maakunnissa.

Kyyttölehmä Sara Jokioisten Elonkierron kesälaitumella.
Jatkossa itäsuomenkarjan koko säilytyskarja on Kainuun Seppälässä. Kuva: Ville Välimäki / Yle
Tanja Heikkonen,
Pasi Punkari

Alkuperäiskarjojen eli itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan kasvatusta ja säilytystä toteutetaan jatkossa niiden perinteisissä maakunnissa. Sen takia Kajaanin Seppälään siirtyy tänään kymmenkunta Kainuun kyyttöä eli itäsuomenkarjaa Pirkanmaalta.

Vaikka muutto on suunniteltu, on Ahlmannin navetassa Tampereella eletty haikeita ja tunteita herättäviä hetkiä.

– Kyyttöjä tulee ikävä, ne ovat olleet kiva väriläiskä karjassa. Koska ovat omia kasvatteja, niistä on haikeaa luopua, kertoo maatilamestari Harri Ala-Kapee Ahlman Edusta.

Kainuun kyyttöjen evakkomatka alkaa aamulypsyn jälkeen kohti Seppälän opetusmaatilaa Kajaanissa.

Vuosi sitten Ahlmannissa tehtiin päätös tilameijerin toiminnan lakkauttamisesta. Syynä tähän olivat etenkin toiminnan taloudelliset haasteet.

Kun tila kertoi päätöksestä, ehti somessa jo herätä huoli, että miten Ahlmanin lehmien käy.

Kyyttöjen muutto ei kuitenkaan liity meijerin toiminnan lakkauttamiseen.

Jo aiemmin pohjoissuomenkarja on siirretty Etelä-Lapin Tervolaan. Siirron myötä Ahlmanin tilalle Tampereelle jää länsisuomenkarja.

Tutkijaprofessori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että huolta länsisuomenkarjan säilymisestä on ollut ilmassa. Tampereella keskitytään jatkossa länsisuomenkarjan säilytykseen ja jalostukseen.

– Länsisuomenkarjan eläinten määrä laskee koko ajan, vaikka se on näistä alkuperäiskarjoista tuottoisin, Kantanen summaa.

Alkuperäisrotuja ja niiden perinnöllistä monimuotoisuutta turvataan Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman toimenpitein. Ohjelman toteuttamista koordinoi Luonnonvarakeskus.

Kantasen mukaan kyyttöjen tilanne on hyvä. Suomessa uhanalaisia kyyttöjä on noin 1 800 tällä hetkellä. Kansallisen ohjelman alkaessa noin 40 vuotta sitten niitä oli vain noin 50.

– Määrä on siis huomattavasti kasvanut. Toki me toivotaan, että niitä käytettäisiin entistä enemmän lypsykarjoissa lihantuotannon ohella, kyyttöjen maidon laatu on hyvä.

Kantanen puhuu viimeisestä evakkomatkasta, viitaten ensimmäiseen evakkotaipaleeseen, kun kyytöt pakenivat sodan kurjuutta.

Korjaus 2.6.2023 kello 12.00. Kyyttöjen muutto Kajaaniin ei liity Ahlmannin tilameijerin toiminnan lakkauttamiseen.

Suosittelemme