Hyppää sisältöön

Tampereen areenan ensimmäinen vuosi sujui hyvin – seuraavaksi viilataan strategia, jonka yhteydessä areena hiotaan myyntikuntoon

Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden tulos painui vielä miinukselle, mutta oli silti tavoitteen mukainen. Strategiatyö valmistelee jo areenan mahdollista myyntiä.

Tampereen areena kuvattuna ylhäältä päin. Taustalla ja horisontissa siintää Tamperetta.
Tampereen areenan tulevaisuuden askelia mietitään parhaillaan vuosiksi eteenpäin. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle
Pasi Punkari

Tampereen areenan ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli hyvä. Kokonaisliikevaihto oli hieman yli 17 miljoonaa euroa, josta kertyi käyttökatetta noin kuusi miljoonaa. Tulos painui kuitenkin noin 1,47 miljoonaa tappiolle.

Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen monitoimiareenan hallituksen puheenjohtaja Markku Mäkiaho kertoo, että tappio syntyi korkojen nousun takia.

– Ensimmäinen toimintavuosi oli tavoitteenmukainen, kyllä siihen täytyy olla tyytyväinen. Alussa oli vielä vähän koronan heijasteita, kommentoi Markku Mäkiaho.

Mäkiahon mukaan kuluvan vuoden ennusteet näyttävät, että tästä vuodesta tulee taloudellisesti samansuuruinen.

Marraskuussa 2021 hallin sisällä rakentui suuri mediakuutio. Yle pääsi silloin tutustumaan myös yhteen pukukoppiin. Video: kuvaaja Matias Väänänen, leikkaus Mari Siltanen / Yle

Menossa on nyt tulevaisuuden strategiatyö

Areenan rakentaminen alkoi vuonna 2017 valmistelevillä töillä. Käyttöön rakennus luovutettiin joulukuussa 2021, virallisia avajaisia vietettiin pari viikkoa myöhemmin.

Nyt toiminta on areenalla saatu polkaistua kunnolla käyntiin. Samalla on aloitettu strategiatyöt kohti tulevaisuutta. Tuloksia odotellaan syksyksi.

Markku Mäkiaho nostaa avainasiaksi sen, että areenan pitää jatkossakin pysyä nykyaikaisena ympäristönä. Teknologiaa ja digitaalisuutta tulee hyödyntää entistä paremmin asiakaskokemuksessa ja sen kehittämisessä.

Mäkiaho muistuttaa, että areena kilpailee kuluttajien vapaa-ajasta ja siitä, mihin he rahojaan käyttävät. Myös asiakaskäynnin sujuvuuteen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

– Miten Tampereelle ja areenalle tulo koetaan kaikkine siihen liittyvine elementteineen, Mäkiaho selventää viitaten paitsi areenalle saapumiseen, sisääntuloon ja palveluihin mutta myös itse tapahtumakokemukseen areenan uumenissa.

Mies nojaa seinään ja katsoo kameraan.
Päätyönään Markku Mäkiaho toimii OP:n kiinteistösijoitusten johtajana. Arkistokuva. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Strategiatyö tarkoittaa myös areenan kaikkien toimintojen viilaamista kohti myyntikuntoa. Areenan myyntiä katsotaan tilanteen mukaan.

– En sanoisi, että myynti on edessä lähimmän kahden vuoden aikana, mutta aika näyttää.

Tampereen kaupunki omistaa areenasta 40 prosenttia ja loput 60 prosenttia omistavat Lähitapiola, Ilmarinen, OP-ryhmä ja rakennusyhtiö SRV.

Muiden kaupunkien hallisuunnitelmat kirittävät

Helsinkiin on suunnitteilla useampia hallisuunnitelmia, ja myös Turussa hiotaan ideoita.

Markku Mäkiaho ei kuitenkaan ole hankkeista huolissaan sillä menee vielä vuosia, ennen kuin joku uusista areenoista on valmiina. Tähän mennessä Helsingistä on kuitenkin siirretty Tampereelle vain yksittäisiä tapahtumia.

– Voi olla, että jos pakote ynnä muut asiat saadaan sovittua ja kaupat tehtyä, niin Helsinki-halli on nopeimmin takaisin käytössä.

Mäkiaho muistuttaa, ettei areenaa rakennettu Tampereelle pelkästään jääkiekon MM-kisojen kaltaisten tapahtumien varaan.

– Ei voida tuudittautua siihen, että edes joka toinen vuosi olisi vastaavanlaisia suurtapahtumia. Totta kai niitä haetaan ja toivotaan, että saadaan.

Suosittelemme