Geologian opiskelijat Valter Vilander ja Konsta Pitkänen nappaavat kivivasarat käteensä ja heittävät repun selkään.
Alkaa tarkkuutta vaativa jalkatyö, kun metsähakkuuaukio pitää käydä systemaattisesti läpi kiinnostavan kiviaineksen varalta. He etsivät litiumia eli spodumeenikiteitä kivistä.
– Litium on meidän kultaa, Vilander sanoo.
Vilander ja Pitkänen ovat kesätyöntekijöinä viime vuonna perustetussa, malminetsintään keskittyneessä Arvo Metals -yhtiössä.
Se etsii tänä kesänä malmeja Kaustisen, Kruunupyyn ja Kokkolan seuduilta.
Litium on tällä hetkellä malmeista halutuin, mutta myös muuta etsitään sivutuotteena.
Arvo Metalsin geologi Ilkka Kettunen kertoo, että etsinnässä on kultaa sekä litiumiin liittyviä harvinaisempia maametalleja kuten litiumlantanoidia, yttriumia ja niobia.
– Tässä Kaustisen niin kutsutussa litiumprovinssissa on jo tunnettuja esiintymiä, mutta meidän mielestämme täällä on myös paljon potentiaalia, jota ei ole tutkittu, Kettunen sanoo.
Seudun maaperän litiumvarannoista on tiedetty jo 1960-luvulta lähtien, mutta nyt, kun litiumin kysyntä koko ajan kasvaa ja hinta nousee, etsinnät oli järkevää aloittaa myös uusilla alueilla.
– Litiumesiintymät ovat usein kovin pieniä, ja silloin kun litiumin hinta nousee, esiintymän arvo kasvaa ja se tulee kannattavammaksi hyödyntää. Sen takia etsintöjä tehdään nyt aktiivisemmin.
Malmeja etsitään entistä useammasta kunnasta
Tähän asti Lappi on painottunut malmietsinnöissä, mutta nyt etsintöjä tehdään Suomessa entistä laajemmalla alueella.
Muun muassa kiinnostus Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan litiumvarantoja kohtaan on kasvanut.
Arvo Metalsin lisäksi kourallisella yhtiöitä, muun muassa Keliberillä, on Kruunupyyn seudulla lupa malminetsintään.
Geologi Ilkka Kettunen kertoo, että he etsivät litiumia myös Ilmajoelta, jossa on mahdollinen esiintymä.
Tällä hetkellä malminetsintävarauksia ja -hakemuksia on Suomessa voimassa peräti 143 kunnassa, voimassa olevia malmietsintälupia on 50 kunnassa.
Tukesin myöntämä malminetsintälupa antaa oikeuden tehdä malminetsintää myös toisen maalla, mutta se ei vielä oikeuta esiintymän hyödyntämiseen.
Kettunen vertaa tutkimuksia jokamiehenoikeuksiin: maastoon ei saa jättää merkittäviä jälkiä. Jos esimerkiksi sammalta joudutaan rullaamaan kiven päältä pois, se levitetään siihen takaisin.
Aarteenetsintä kiehtoo
Helsingin yliopiston geotieteiden opiskelijat Valter Vilander ja Konsta Pitkänen kävelevät hakkuuaukealla huutoetäisyyden päässä toisistaan.
Kymmenen minuutin etsinnän jälkeen maastosta kuuluu huudahdus: ”Nyt taisi jotain löytyä!” Vilander puhdistaa kiven pintaa vedellä.
Miehet hakkaavat kiveä vuorotellen kivivasaralla näytteen saamiseksi.
Kivestä löytyi spodumeenia, josta erottamalla saadaan litiumia.
– Lohkareissa huomion kiinnittää ensimmäisenä vaalea väri. Jos kivi on karkearakeinen, sen erottaa nopeasti maastosta. Kun kiveä kaivelee sammalten tai turpeen seasta, saattaa nähdä oikeanlaisia kiteitä, Vilander kertoo.
Tällä kertaa Vilanderilla ja Pitkäsellä kävi tuuri, sillä usein tuntikausienkaan etsintä ei tuota mielenkiintoisia näytteitä.
– Kyllähän se aina mieltä lämmittää, kun löytyy hyvältä näyttävä kivi, ja se lisää toivoa myös siitä, että alueelta niitä voi löytyä lisääkin, Pitkänen sanoo.
Geologi Ilkka Kettunen oli itse kesätyöntekijänä Rupert Resourcesissa vuonna 2019, kun Ikkarista Keski-Lapista löytyi suuri kultaesiintymä. Esiintymä on arvioitu Suomen ja Euroopan toiseksi suurimmaksi.
– Onhan se hienoa, kun löytyy jotain isoa, ja näkee työporukassa sen innostuksen, että ”jes, vihdoinkin tässä on löydetty jotain ja saatu tarkoitus työlle”. Kyllähän se itsellekin pienen toivon kipinän sytyttää.
Kettuselle malminetsintä on yhdistelmä luonnossa liikkumista ja aarteen etsintää.
Vilander jakaa Kettusen ajatukset.
– Malminetsintä on ollut tähän mennessä lempparityö, onhan tämä kivaa. Täällä pääsee liikkumaan luonnossa, ja itselle on plussaa se, ettei tarvitse olla paikallaan toimistossa.
Etsintöjä tehdään useampi vuosi
Arvo Metalsin tavoitteena on löytää tänä kesänä Kaustisen, Kruunupyyn ja Kokkolan alueelta näytteitä, joiden avulla etsintää voitaisiin tulevina vuosina kohdentaa pienemmille alueille.
– Suunnitelmissa on, että teemme täällä etsintöjä useamman vuoden, Kettunen sanoo.
Syksyllä kaikista tämän kesän näytteistä saadaan lopulliset tulokset, ja sen jälkeen yhtiö päättää, minne resursseja keskitetään, mistä alueista kannattaa luopua ja minne suunnataan uusia tutkimuksia.
Kettunen on kuitenkin tyytyväinen jo tähän mennessä saatuihin näytteisiin.
– Ollaan löydetty useampia positiivisia ja hyvin kiinnostavia näytteitä. Jo nyt on löydetty enemmän kuin saatoin ehkä koko kesältä toivoa.
Vaikka malminetsintä on tietynlaista aarteenetsintää, tietävät Vilander ja Pitkänen, mitä he todennäköisesti löytävät.
– Aika selvät sävelet meillä on, mitä etsitään. Toivottavasti näitä spodumeenipegmatiitteja löytyisi hyvä määrä. En elättele mistään kultasuonista toivetta, naurahtaa Konsta Pitkänen.