Lapualaisen Mikael Nurmenniemen, 13, oireet alkoivat viime syksynä heti, kun hän aloitti seitsemännen luokan Lapuan yläkoulussa. Oireina oli päänsärkyä, yskää ja oksentelua.
Kotona ollessa oireet helpottivat, mutta ne palasivat aina uudelleen koulussa.
Nurmenniemi on nyt käynyt koko talven koulua yksin. Pääasiassa hän opiskelee joen toisella puolella Vanhan Paukun kirjastossa, jossa opettajat käyvät opettamassa häntä silloin, kun ehtivät.
Ensi syksy on vielä täysin auki.
Pojan mielestä opettajat ymmärtävät hänen tilanteensa hyvin ja tsemppaavat opinnoissa. Kavereita hän kuitenkin kaipaa.
– Koulunkäynti on täysin yksinäistä, paitsi silloin, kun on liikuntaa tai käsitöitä. Kaverit toisivat koulunkäyntiin mukavan fiiliksen, yksin oleminen on aika turhauttavaa, yläluokkalainen toteaa.
Kiistaa koulun sisäilmasta
Mikaelin äiti Marjo Nurmenniemi kuvailee vuoden olleen kamala.
– Aloimme pitää heti oirepäiväkirjaa, mutta oireettomia päiviä ei ollut. Kouluterveydenhuolto suhtautui vakavasti ja Mikael sai aika helposti päätöksen, ettei kouluun voi mennä, Marjo Nurmenniemi sanoo.
Poika kävi aiemmin alakoulua Haapajärvellä K.J. Ståhlbergin koulussa. Se suljettiin vuonna 2020 sisäilmaongelmien takia.
– Sieltä Mikael sai voimakkaan altistuspohjan, mikä vaikutti siihen, että oireet lähtivät täällä heti laukalle. Mikaelin pikkusisko on sisäilmasairas myös, ja tätä sotaa käydään hänenkin takiaan, koska hän aloittaisi yläkoulun parin vuoden päästä, äiti sanoo.
Lapualla on tehty Marjo Nurmenniemen mielestä hyvää pohjatyötä sisäilmamyönteisyydessä, koska kunnassa on kolme uutta alakoulua ja lukio on uusittu.
– Mutta meillä on täysin mätä vanha yläkoulu.
Tästä eivät kaupungin virkamiehet ole ihan samaa mieltä. Nyt kaupunki on teettänyt tutkimukset, joiden perusteella koulusta korjataan ilmanvaihto kesän aikana. Kaupunki uskoo tehneensä tarvittavat tutkimukset ja koulunkäynti rakennuksessa jatkuu normaalisti.
Aiheesta lisää: Lapuan yläkoulun sisäilmaongelmista näkemyseroja – kaupunki lupaa korjata ilmanvaihtoa, mutta kaikkien mielestä se ei riitä
Että tutkittaisiin huolellisesti
Torstaina illalla Lapuan kaupungin päättäjiä kutsuttiin keskustelemaan sisäilmatutkimusten periaatteista. Paikalla oli viisi valtuutettua, jotka saivat kuulla ulkopuolisen sertifioidun rakennusterveysasiantuntija Hanna Vierisen havaintoja ja pohdintaa Lapuan kaupungin suorittamista toimenpiteistä.
Vierinen tekee työkseen muun muassa sisäilmatutkimuksia, mutta on mukana nyt vapaaehtoisena, koska pitää asiaa tärkeänä. Hänen kaksi lastaan käy koulua Lapualla ja on muutaman vuoden kuluttua yläkouluiässä.
Lapuan yläkoulun sisäilmaongelmia on tutkittu jo ensimmäisen kerran 2017. Tänä keväänä tehtiin toinen kierros.
Yläkoulusta on tutkittu muun muassa mineraalikuidut, mikrobitutkimus neljästä kohdasta, ilmanvaihdon toimivuus ja lisäksi on tehty kosteustekninen kuntotutkimus.
Vierinen sanoo, että paljon asioita on jäänyt tutkimatta, eikä viidellä eri aikakaudella rakennetun kiinteistön mikrobitutkimukseksi riitä neljä näytettä, joista kaksi on otettu jalkalistoista. Puheesta kuuluu, että Vierinen pitää tutkimuksia puutteellisena ja osin jopa virheellisinä.
– Ensinnäkin tutkimukset tehtiin ilman tutkimussuunnitelmaa ja olosuhdearviointia ei ole tehty. Tutkimukset on tehty täysin ympäristöoppaasta 2016 poikkeavasti, sanoo Vierinen.
Keskustelussa käy ilmi myös, etteivät kaikki sisäilmailmoitukset ole menneet eteenpäin.
Kaupunki on vastannut Ylelle, että se on tehnyt tutkimukset työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Vierinen toivoo kaupungilta tutkimusta, joka on ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen.
– Toiveissa on huolellinen tutkimus, jossa selviää ongelmien laajuus, onko rakennuksessa turvallista oleskella, onko ongelmia mahdollista korjata tai voiko jotain osaa rakennuksesta priorisoida, miettii Vierinen.
Paikalla olleet valtuutetut olivat yksimielisiä siitä, että tutkimuksia tarvitaan lisää. He kantoivat huolta muutenkin vähenevän ikäluokan eli lasten ja nuorten terveydestä ja tulevaisuudesta.
Valtuutetuille järjestetään vielä iltakoulu aiheesta seuraavan valtuuston kokouksen yhteydessä.
”Kysymyksiin pitää saada vastauksia”
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola ei ota kantaa Lapuan yläkoulun tapaukseen, mutta kertoo yleisellä tasolla hyvin samoja asioita kuin Vierinen.
Hänen mukaansa kiinteistön vaurioihin pitäisi aina reagoida nopeasti ja käyttäjien kokea tulleensa kuulluksi.
– Sisäilmaongelmat herättävät tosi paljon huolta ja hätää, joten kysymyksiin pitää saada vastauksia, muistuttaa Pekkola.
Pekkolakin muistuttaa, että ”jokaisella aikakaudella on omat kotkotuksensa” ja sitä myötä riskinsä. Siksi rakennuksen eri aikakausina rakennetut osat pitäisi tutkia erikseen ja tiedostaen erilaiset riskit.
– Kaikissa laajoissa ongelmakohteissa pitäisi tehdä tutkimussuunnitelma ja myös olosuhdearviointi, toteaa myös Pekkola.
Pekkola ei kuitenkaan syytä kuntia sinänsä. Nykyään sisäilmariidat ovat melko harvinaisia.
– Viimeisen viiden vuoden aikana asioita on opittu hoitamaan. Asiat osataan ottaa riittävällä vakavuudella. Reagoidaan ihmisten yhteydenottoihin ja viestitään kunnolla, sanoo Pekkola.
Mitä edessä syksyllä?
Nurmenniemen perheelle ilmanvaihdon korjaus koulussa ei tuo minkäänlaista helpotusta.
– Haluaisin nähdä, kuinka moni kaupungin tekninen rakennusinsinööri tekisi niin omassa kotonaan. Tiedettäisiin, että on hometta, mutta laitettaisiin vain liesituuletinta suuremmalle.
Mikael Nurmenniemi ei palaa nykyisen koulun tiloihin syksyllä. Pojan opetus joudutaan joka tapauksessa miettiä erikseen.
Äiti on ottanut yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Hän odottaa nyt selvitystä siitä, syrjitäänkö Mikaelia hänen sairautensa takia.
– Koen, että lapseni ei saa tasavertaista kohtelua ikäisiinsä verrattuna.
Kaupungille on luovutettu talvella myös sisäilmahuoliin liittyvä adressi, jonka on allekirjoittanut 170 ihmistä.