Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jenny Korhonen astelee Lappeenrannan keskustassa keltaisen kirkon varjossa kohti sankarihautausmaata. 36-vuotiaan naisen askel on kevyt: tuore äiti on nyt myös tuore yliluutnantti.
– Tulin maanantaina kotiin koulutuksesta ja käväisin postilaatikolla. Näin laatikossa kirjeen Puolustusvoimilta, aloin heti aavistaa, mistä on kyse, naurahtaa Korhonen.
Lähestyvä Puolustusvoimain lippujuhlan päivä oli naiselle selvä vinkki, että kirje koskee varmasti ylennystä.
– Onhan ylennys ehdottoman hieno asia! Mielestäni ylennys kertoo toimivasta asevelvollisuusjärjestelmästä.
Korhoselle luutnantista yliluutnantiksi yleneminen tarkoittaa sitä, että hänen osaamiselleen on Puolustusvoimissa tarvetta.
– Ajattelen itse ylennyksen luottamuksen osoituksena, että voin toimia vastuullisemmissa sodanajan tehtävissä.
Katso Ylen Suomi-koneesta, ketkä Jenny Korhosen lisäksi saavat tänään kunniamerkin tai ylennyksen reservissä:
Rakkaus vei rauhanturvaajaksi
Jenny Korhonen suoritti varusmiespalveluksensa Kainuun prikaatissa viestikomppaniassa vuosina 2006–2007. Armeijan jälkeen hän lähti opiskelemaan Oulun yliopistoon.
– Olin miettinyt myös jossain vaiheessa Kadettikoulua, mutta lopulta lähdin opiskelemaan luokanopettajaksi. Kaikki armeijaan liittyvä unohtui opiskeluaikana, koska oli niin kova nälkä nähdä maailmaa ja matkustella.
Kolmikymppisenä kuitenkin asiat muuttuivat.
Luokanopettajaksi valmistunut Korhonen ymmärsi, että sisäinen palo olikin toisaalle, sotilaalliseen kriisinhallintaan. Jälkikäteen Korhonen on tajunnut, että innostus kriisinhallintaan oli aina kytenyt hänen sisällään.
– Opiskelin esimerkiksi luokanopettajaopintojen sivuaineena konfliktin tutkimusta.
Lopulta rakkaus sai Korhosen lähtemään rauhanturvaajaksi.
– Tavatessani nykyisen puolisoni hän oli juuri lähdössä rauhanturvatehtäviin. Siitä se ajatus sitten lähti, että voisin itsekin kokeilla samaa uraa.
Opettajasta tulikin kehitysyhteistyöhankkeita koordinoiva upseeri
Jenny Korhonen haki rakkauden innoittamana kriisinhallintatehtäviin ja tuli valituksi Puolustusvoimien järjestämään koulutukseen. Tämä johti siihen, että hän lähti ensimmäiselle komennukselleen vuonna 2017. Tehtävä oli toimia Etelä-Libanonissa siviilisotilasyhteistyöupseerina.
– Ensimmäinen rauhanturvaajatehtäväni oli tosi mielenkiintoinen. Pääsin koordinoimaan kehitysyhteistyöhankkeita, jotka liittyivät puhtaaseen veteen, koulutukseen ja sähkön saatavuuden parantamiseen. Se tuntui merkitykselliseltä, kuvailee Korhonen.
Korhonen koki, että arki rauhanturvaajana oli toisteista: päivät muistuttivat toisiaan, ja siksi rauhanturvaajana voi Jenny Korhosen mukaan jopa laitostua. Silti työ on kiinnostavaa sekä ruokkii seikkailunhaluisen naisen nälkää nähdä ja kokea maailmaa.
– Teemme paljon yhteistyötä siviiliyhteiskunnan kanssa. Lisäksi rauhanturvaajana toimiminen on ehdottomasti rikastuttanut maailmankuvaani, etteivät ihan pienet murheet kotimaassa paina.
Suomessa valmistaudutaan sotaan hyvin
Luokanopettajana työskentelevä Korhonen on ollut kahteen otteeseen rauhanturvaajana. Komennuksillaan hän on nähnyt maailman raadollisuutta. Nyt perhevapailla hän viettää arkea lapsensa kanssa kotona Lappeenrannassa.
Pelkääkö yliluutnantti Korhonen sotaa?
– Ei sotaa arjessa ajattele. Suomessa valmistaudutaan niin hyvin sodan uhkaan, ettei siinä ole pelättävää. Koulutuksella ja hienolla asevelvollisuusjärjestelmällä varmistetaan se, että me olemme valmiita, Korhonen toteaa.
Äiti lähtee maailmalle
Jenny Korhonen palasi kotiin maanantaina koulutuksesta, joka liittyi sotilaalliseen kriisinhallintaan ja seuraavaan matkaan maailmalle.
– Minulla on jo seuraava operaatio Lähi-idässä tiedossa. Sitten on isän vuoro jäädä lapsen kanssa kotiin.
Lähtö sotilastarkkailijaksi jännittää.
– Meillä on vietetty nyt vauvavuotta, ja ensimmäisen kerran olen lähdössä vanhemman roolissa operaatioon maailmalle. Mutta tiedän, että siellä on tulossa mahtavia ja mielenkiintoisia juttuja. Lapsi pärjää isän kanssa erittäin loistavasti kotosalla. Luottavaisin mielin olen lähdössä, Korhonen kiteyttää.
Voit keskustella aiheesta 5. kesäkuuta kello 23.00 asti.