Ukrainalta odotetaan piakkoin alkavaa suurta vastahyökkäystä, jolla se valtaisi takaisin Venäjän miehittämää aluettaan. Vastahyökkäyksestä on puhuttu koko alkuvuosi.
Myös presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti kuluneella viikolla, että poliittinen päätös hyökkäyksen alkamisesta on tehty.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen mukaan voi olla, että emme näe perinteistä massamaista hyökkäystä, vaan sarjan intensiteetiltään vaihtelevia iskuja.
Hänen mukaansa Ukrainan ja Venäjän sotavoimat ovat juuri nyt suunnilleen tasavahvat, kun hyökkäyksen onnistuminen edellyttää perinteisen sotilasopin mukaan kolminkertaista ylivoimaa. Ukrainalla on kuitenkin laadullinen ylivoima.
Lisäksi Ukrainan olisi varattava lisävoimaa vallattujen alueiden hallintaan, koska Venäjä varmasti yrittäisi ottaa alueita takaisin. Se olisi kyettävä torjumaan, jotta Ukraina pystyisi pitämään valtaamansa alueen.
Huhtinen arveleekin, että ainakin vielä kesäkuussa Ukraina jatkaa suurhyökkäyksen sijaan venäläisvoimien kuluttamista täsmäiskuin. Massamaiseen hyökkäykseen Ukrainan voima ei ehkä vielä riitä, Huhtinen sanoo.
– He [ukrainalaiset] pystyvät vaikuttamaan aika hyvin joka paikkaan sinne Venäjän valtaamille alueille. Ampumaan kauaskantoista epäsuoraa tulta, ottamaan liikenneyhteyksiä pois, häiritsemään venäläisjoukkojen ryhmittymistä ja samalla tuhoamaan materiaali- ja huoltovarastoja.
Huhtinen arvelee, että Ukrainan on järkevää jatkaa täsmäiskujen tekemistä rintamalinjan taakse ja näin heikentää Venäjän suorituskykyä.
Hän uskoo, että lähiviikkoina rintamalla nähdään vain pienehköjä ukrainalaisten hyökkäyksiä ja vain jokin yksittäinen hieman suurempi isku syvemmälle Venäjän rintaman sisään. Toinen vaihtoehto on, että Ukraina ottaa riskin ja keskittää voimat yhteen suuntaan.
Ohjusiskut sitovat Ukrainan ilmapuolustusta
Huhtinen muistuttaa, että alkuperäisten rajojensa saaminen takaisin on Ukrainan ensisijainen tavoite. Siihen se kyllä pyrkii pidemmällä aikavälillä. Venäjä pitää kiinni tavoitteistaan myös.
Tässä vaiheessa povatun suurhyökkäyksen yllä leijuu kuitenkin monia kysymysmerkkejä.
Olennaisin niistä liittyy Venäjän suorituskykyyn. Venäjä on saanut palvelukseen tämän vuoden aikana ainakin satatuhatta miestä.
Siitä, missä nämä joukot ovat tai mikä niiden koulutus- ja varustustaso on, ei ole tietoa. Niillä on paikattu myös kuluneiden joukkojen aukkoja.
Venäjä on tehnyt laajoja linnoitustöitä pitkin rintamaa. Linnoitteiden vaikutus riippuu Huhtisen mukaan siitä, saako Venäjä miehitettyä linnoitetut asemat nopeasti, kun Ukrainan hyökkäys tulee.
Toinen kysymys on, missä määrin Venäjä kykenee tykistöllään tuhoamaan Ukrainan hyökkäysjoukkoja.
Venäjäkin varautuu Ukrainan iskuun
On myös mahdollista, että Venäjä ampuu ohjuksia Ukrainan asutuskeskuksiin siksi, että näin se sitoo Ukrainan länneltä saamat hyvät ilmatorjuntajärjestelmät kaupunkien puolustamiseen.
Ukraina toki haluaisi, että sen hyökkäysjoukot eivät olisi alttiina Venäjän ilmaiskuille ja vastatykistötoiminnalle, Huhtinen toteaa.
Hän ei halua veikkailla, millainen Ukrainan iskusta on tulossa. Ukrainan poliittinen johto on kuitenkin sitoutunut vastahyökkäyksen toteuttamiseen.
Huhtinen muistuttaa vanhasta ”sotilasviisaudesta”:
– Välineet, suunnittelu ja koulutus voivat olla kohdallaan, mutta kun kosketus viholliseen saadaan, se joka tekee vähemmän virheitä, yleensä menestyy.