WASHINGTON. Yhdysvaltain ulkoministeristä Antony Blinkenistä on tullut runsaan vuoden aikana tuttu kasvo suomalaisille.
Blinkenin pokerinaama ja harkittu kommenttityyli piilottavat ulkoministerin persoonan lähes kokonaan ammattimaisen kuoren alle. Kuka siis on Suomessa tänään vieraileva Blinken?
Ainakin Euroopan kannalta mahdollisesti paras mahdollinen ulkoministeri, jonka Joe Biden olisi voinut valita.
Blinken, 61, on koulutukseltaan juristi ja pitkän linjan ulkopolitiikan ammattilainen. Hänet tunnetaan erityisesti vahvojen transatlanttisten suhteiden puolustajana ja Venäjän kriitikkona.
Blinken on työskennellyt Yhdysvaltain ulkopolitiikan ytimessä Bidenin rinnalla lähes neljännesvuosisadan. Blinken toimi ensin Bidenin neuvonantajana senaatin ulkoasiainvaliokunnassa, sitten varapresidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantajana.
Barack Obaman toisella presidenttikaudella Blinken työskenteli suoraan presidentin alaisuudessa kansallisen turvallisuuden varaneuvonantajana ja varaulkoministerinä.
Juuri näiden vuosien aikana välit lännen ja Venäjän välillä kriisiytyivät Venäjän vallattua Krimin niemimaan ja aloitettua sodan Ukrainan luoteisosissa.
Blinken kannatti äänekkäästi jo vuonna 2014 Ukrainan aseistamista, joka ei tosin silloin toteutunut. Hän oli myös mukana muotoilemassa Venäjän-vastaisia sanktioita välittömästi Krimin valtauksen jälkeen.
Näistä syistä Kiova oli tyytyväinen Blinkenin ulkoministerinimitykseen, kun Bidenista tuli presidentti. Kirsikkana kakun päällä Blinkenillä on suora veriside maahan: hänen juutalainen isoisoisänsä muutti vuosisadan alussa Yhdysvaltoihin nimenomaan Ukrainasta.
Alunperin Blinken kannatti lännen yrityksiä integroida Venäjä osaksi kansainvälistä sääntöpohjaista yhteisöä, mihin Obama pyrki niin kutsutun ”suhteiden uudelleenjärjestelyn” aikana.
Blinken kertoi myöhemmin PBS-televisiokanavan haastattelussa, että hallinto ymmärsi myöhemmin virheensä. Hänen mukaansa vuosien kuluessa Washington ymmärsi, että Putinin tärkein tavoite oli ylläpitää rakentamaansa kleptokratiaa eikä kehittää Venäjää avoimempaan suuntaan.
Koko Euroopan kannalta Blinken on ollut unelmien ulkoministeri juuri tässä maailman tilassa.
Blinken edustaa ulkopoliittisessa ajattelussaan Bidenin tapaan liberaalia maailmankatsomusta.
Sen mukaan Yhdysvallat turvaa omat intressinsä maailmalla kaikista parhaiten ylläpitämällä vahvoja liittolaissuhteita niihin maihin, jotka jakavat liberaalit demokraattiset arvot.
Tämä ajattelutapa on ollut Yhdysvaltain ulkopolitiikan kantava pohjavirta toisesta maailmansodasta alkaen. Sen jatkuvuutta on ylläpitänyt Washingtonissa lempinimellä ”mömmöeliitti” tunnettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen virkahenkilöiden joukko. He ovat niitä ammattilaisia, jotka kiertävät pestistä toiseen ja poliittisten nimitysten sekä Washingtonin lukuisten ajatushautomoiden välillä valtasuhteiden heilahdellessa puolueiden välillä Valkoisessa talossa.
Donald Trump oli ensimmäinen presidentti, joka systemaattisesti kiisti liittolaissuhteiden arvon.
Blinkenin valinta ulkoministeriksi olikin Euroopalle helpotus Trumpin kauden jälkeen.
Venäjälle Blinken sen sijaan on painajainen. Vaikka liberaali ulkopolitiikka kuulostaa pehmeältä, Blinken ei ole epäillyt käyttää voimakeinoja diplomatian jatkeena. Blinken esimerkiksi kannatti Yhdysvaltain sotilasoperaatiota Libyaan vaikka hänen silloinen esimiehensä Biden vastusti ideaa.
Blinkenin ulkopoliittinen pokka ja sitoutuminen Yhdysvaltain liittolaissuhteiden vahvistamiseen ovat omiaan vauhdittamaan Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden lähentymistä.