Marilyn Monroe, Campbellin soppapurkit ja hieman mustunut banaani. Ainakin nämä aiheet ovat koko maailmalle tuttuja yhdysvaltalaisen pop-taiteilijan Andy Warholin töistä.
Tiettävästi maailman laajin Warholin julistenäyttely avattiin perjantaina Oulussa. Esillä on noin 140 työtä, joista valtaosa on julisteita. Mukana on myös kirjoja, levynkansia ja lehtien kansikuvia.
Esillä olevissa Warholin töissä ovat esillä muun muassa hallitsijat ja viihdemaailman tähdet, mainostettavat tuotteet ja taiteilija itse. Pornografia ja taiteilijan sitaattijulisteet ovat esillä vain mausteina.
Julisteet viedään 15 vuodeksi katseilta piiloon
Taidetalo Kulttuuripankissa oli viime kesänä paikallisten taiteilijoiden näyttely, mutta Warhol-näyttely on omassa luokassaan. Kuivamäki mainitsee näyttelyn arvokkaimmaksi työksi presidentti Nixonia kuvaavan julisteen, joka on myös signeerattu.
Myös Marilyn-työt ovat arvossaan:
– Turkoosi originaali Marilynin kuva huutokaupattiin viime vuonna yhdysvalloissa lähes 200 miljoonalla dollarilla. Tämä ei ole mikään piirustusnäyttely, vaan maailman nimekkäin, hän sanoo.
Warhol-näyttely on esillä syyskuun puoliväliin asti. Sen jälkeen julisteet viedään katseilta piiloon ainakin viideksitoista vuodeksi. Kuivamäen mukaan näin toimitaan, jotta näyttely ei kulu ja sen kiinnostus- ja mainosarvo säilyy.
Pankkirakennuksessa arvokkaat työt ovat turvassa
Näyttely on avattu Suomen Pankin entisiin tiloihin. Oululainen Olli Kuivamäki osti rakennuksen pari vuotta sitten, ja Warholin näyttely on ensimmäinen iso ponnistus.
– Sukellettiin heti syvään päätyyn, Kuivamäki sanoo.
Hänelle itselleen Warholin näyttelyn ainutlaatuisuus aukesi kunnolla siinä hetkessä, kun hän seurasi saksalaisen konservaattorin silkkihansikkain tekemää työtä.
Kokoelman on ostanut keräilijä Claus von der Osten ja hän lahjoitti sen saksalaiselle Museum für Kunst und Gewerbe Hamburg -museolle. Omistajat ovat vakuuttuneita nyt Taidetalo Kulttuuripankki -nimeä kantavan tilan soveltuvuudesta julistenäyttelylle.
Kuivamäki kertoo, että koska kyseessä ovat vanhat pankin tilat, pystytään esimerkiksi ilmankosteutta ja lämpötilaa säätelemään tarkasti. Näitä toimintoja tarvittiin, kun holvit olivat aikoinaan täynnä setelirahoja. Ja kun näyttelyssä on originaaleja töitä, on pankkikiinteistö yksi turvallisimmista säilömispaikoista.
Näyttelysuunnittelusta vastaa Taina Väisänen, jonka kädenjälki näkyy Suomen suurimmissa museoissa. Näyttelytilojen seinät on maalattu Warhol-näyttelyn tarpeita vastaaviksi. Ville Tanhuala on suunnitellut tilojen valaistuksen.
– Pankin valoja käytetään vain siivousvaloina, Kuivamäki sanoo.
Kuivamäen mukaan Hampurin käsi- ja taideteollisen museon omistuksessa on noin 420 000 teosta. Hän toivoo, että Warhol-näyttely on pitkäkestoisemman yhteistyön alku.
Näyttely olisi haluttu kulttuuripääkaupungin ohjelmaan
Olli Kuivamäki on pettynyt siihen, että Warhol-näyttelylle ei löytynyt sijaa Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -ohjelmasta. Vaikka kulttuuripääkaupungin tavoitteissa on kulttuurin vienti ja kansainvälisyys, ei Warhol-näyttely täyttänyt kriteereitä.
Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom vastaa yleisellä tasolla, että kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmahaku keskittyy kokonaisuuksiin, jotka huipentuvat nimenomaan vuoteen 2026. Suomen Pankin tiloja hän pitää Oulun kulttuurielämän kannalta äärimmäisen kiehtovina.
– Jos se tuollaisena tilana jää olemaan, on se yksi isoimpia asioita, mitä oululaisessa kulttuurielämässä on tapahtunut pitkään aikaan. Tuolle tilalle ja siinä tapahtuville asioille tulee taatusti löytymään yhteisiä rajapintoja Oulu2026-hankkeen kanssa, Forsblom sanoo.