Kerroimme äskettäin pahimmista kannustinloukuista eli työllistymisen jarruista. Pyrimme nyt selvittämään, millaisia työllisyysvaikutuksia näiden loukkujen purkamisella olisi. Kaikkiin ei löytynyt vielä vastauksia.
Tekeillä oleva oikeistohallitus tavoittelee 100 000:ta uutta työllistä ensi hallituskaudella. Tavoite on kunnianhimoinen.
Tähtäimessä oleva 80 prosentin työllisyysaste edellyttää, että kaikki kynnelle kykenevät työllistyvät. Se vaatii asiantuntijoiden mukaan monia, vaikeitakin toimia. Lisäksi avuksi tarvitaan talouskasvua.
100 000 henkilön työllisyystavoitteesta jopa lähes puolet voisi kertyä kannustinloukkuja purkamalla, arvioi tuleva pääministeripuolue kokoomus. Puolue laski vuoden 2023 vaihtoehtobudjetissaan, että näin voidaan saada yli 42 000 uutta työllistä.
Mitä keinoja Petteri Orpon (kok.) hallituksella olisi kannustinloukkuja purkaa, ja paljonko niillä saataisiin suomalaisia työllistettyä?
Säätytalon ratkaisuja ei vielä tiedetä, joten tässä jutussa esitellyt keinot ovat vain mahdollisia. Jotkut niistä toteutuvat muita todennäköisemmin. Näihin kuuluu ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset.
Kannustinloukkujen purkukeinoja on esitelty muun muassa julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa, jonka valtiovarainministeriö julkaisi ennen kevään eduskuntavaaleja.
Elinkeinoelämä: Työttömyysturvan leikkauksella jopa 20 000 uutta työllistä
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja lyhentäminen ovat eri laskelmien mukaan vaikuttavimpia keinoja kannustinjarrujen purkamiseksi.
Vuonna 2022 noin 258 000 henkilöä sai ansiopäivärahaa eli vajaa puolet työttömistä.
Muun muassa Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan tutkimus on osoittanut, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen parantaa työllisyyttä.
Saman Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan julkisen talouden hyötyä kuitenkin syö se, että lyhyempi ansioturva heikentää seuraavien työsuhteiden palkkatasoa ja pysyvyyttä.
Valtiovarainministeriön (VM) kartoituksessa on esillä malli, jossa työhistorian pituus vaikuttaa nykyistä enemmän ansiosidonnaisen kestoon. Samalla työssäoloehtoa muutettaisiin niin, että se perustuisi työtuloihin eikä työssäoloaikaan.
VM arvioi, että uudistus toisi 8 500 uutta työllistä ja vahvistaisi julkista taloutta noin 250 miljoonalla eurolla.
On myös laskelmia, joiden mukaan työttömyysturvaa leikkaamalla saataisiin isompiakin työllisyysvaikutuksia.
Kokoomus on esittänyt, että ansiosidonnaisen kesto leikattaisiin jopa puoleen nykyisestä eli 400 päivästä 200 päivään. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on tehnyt laskelman maltillisemmalla leikkauksella. EK:n esittämät muutokset työttömyysturvaan ovat kuitenkin pääpiirteissään samoja kuin kokoomuksella.
EK laskee, että sen esittämillä työttömyysturvan muutoksilla voitaisiin saada jopa 20 000 uutta työllistä ja 700 miljoonan säästöt julkiseen talouteen. Noin 10 000–12 000 työllistä saataisiin ansioturvan porrastuksella ja noin 6 000 työllistä ansioturvan kestoa lyhentämällä.
EK:n laskelmassa vaikutusta olisi myös sillä, että työttömyysturvan työssäoloehto palautetaan 6 kuukaudesta 12:een ja omavastuuaika 5:stä 7 päivään. Omavastuuajalta päivärahaa ei makseta.
EK:n ehdotuksessa myös lomakorvausten jaksotus palautetaan. Se tarkoittaa sitä, että jos saa lomakorvausta työsuhteen päättyessä, niin työttömyysturvan maksamisen alku siirtyy.
EK:n laskelma on tehty samalla metodilla kuin valtiovarainministeriön vastaavat laskelmat. Niillä tekeillä oleva hallitus tulee todennäköisesti osaltaan perustelemaan toimiaan. Hallitusneuvottelujen laskelmia VM ei ole vielä julkaissut.
Asumistuen ja toimeentulotuen muutoksilla lähes 10 000 työllistä?
Kannustinloukku on usein monen tekijän summa. Sitä luovat päällekkäin saatavat etuudet, kuten asumistuki ja työttömyysturva.
Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi Ylen kannustinloukkuja käsitelleessä jutussa, että työtön voi juuttua pahaan kannustinloukkuun erityisesti, kun työ on matalapalkkaista, asumismenot ovat suuret ja lapset ovat päivähoidossa. Korkea asumistuki ja tuloihin sidotut päivähoitomaksut eivät tällöin kannusta töihin.
Tämän loukun purkamiseksi EK on esittänyt, että asumistuen ja toimeentulotuen rakennetta muutetaan. Idea on se, että olisi kannattavampaa saada työtuloa kuin etuutta.
Asumistukea muutettaisiin esimerkiksi niin, että työtulot leikkaisivat asumistukea vähemmän kuin nyt.
Toimeentulotukeen tulisi asumiskustannusten 10 prosentin omavastuu eli tuen saaja maksaisi nykyisin hyväksyttävistä asumiskustannuksista tällöin 10 prosenttia itse.
EK on laskenut, että muutokset toisivat 9 500 uutta työllistä ja vahvistaisivat julkista taloutta 270 miljoonalla eurolla.
Tutkijaryhmä: Kotihoidon tuen poisto toisi noin 9 000 uutta työllistä
Merkittäviä työllisyysvaikutuksia voi olla myös keinoilla, joita saattaa olla poliittisesti hankalampi sovitella Orpon hallituksen ohjelmaan. Niitä ovat muun muassa kotihoidon tuen leikkaus ja työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen.
Professori Markus Jäntin johtama tutkijaryhmä ehdotti vuonna 2021 Sanna Marinin (sd.) hallitukselle toimenpiteitä, jotka edistävät työllisyyttä tutkimusten mukaan.
Yksi niistä oli kotihoidon tuen poistaminen.
Kela maksaa kotihoidon tukea alle kolmevuotiaasta lapsesta ja perheen muista alle kouluikäisistä lapsista. Tuki koostuu kiinteästä hoitorahasta ja hoitolisästä, joka riippuu tuloista.
Yhden alle 3-vuotiaan hoitoraha on vajaat 380 euroa kuussa. Muista alle 3-vuotiaista lapsista saa hoitorahaa reilut 110 euroa ja yli 3-vuotiaista reilut 70 euroa.
Tutkijaryhmä arvioi, että kotihoidon tuen lakkauttaminen lisäisi pienten lasten äitien työssäkäyntiä nykyisestä noin 10 prosenttiyksiköllä lapsen tullessa 1-vuotiaaksi. Se toisi noin 9 000 uutta työllistä.
Tutkijat kuitenkin huomauttivat, että kotihoidon tuen lakkauttaminen alentaisi merkittävästi niiden tuloja, jotka eivät työllistyisi. Se saattaisi johtaa toimeentulotuen ja asumistuen käyttöön.
Työttömyysturvan lapsikorotuksen poistamisella 10 000 työllistä
Vaikuttava työllisyyskeino olisi myös työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto, valtiovarainministeriö arvioi.
VM:n mukaan se lisäisi työllisyyttä noin 10 000 hengellä. Julkinen talous vahvistuisi noin 300 miljoonalla eurolla. Siitä 230 miljoonaa tulisi työllisyydestä.
Työttömyysturvan lapsikorotus määräytyy alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän perusteella.
VM toteaa, että lapsikorotus ei liity työttömyydestä aiheutuvaan ansionmenetykseen. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että lapsiperheitä tuetaan juuri työttömyysturvajärjestelmän kautta
Ikäpoikkeusten poisto voisi tuoda 2 000 työllistä
Työttömyysturvassa on myös ikään perustuvia poikkeuksia. Ne turvaavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan jatkumista ja tason säilymistä työuran loppupäässä.
VM:n arvion mukaan ikäpoikkeusten poistaminen vahvistaisi yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Se kasvaisi 1 700–2 000 hengellä. Julkinen talous vahvistuisi kaikkiaan noin 150–170 miljoonaa eurolla.
Nykyisin velvoitetyöllistäminen turvaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen 57 vuotta täyttäneelle työnhakijalle, jonka ansioturvan enimmäisaika on täyttymässä.
Jos työnhakija on täyttänyt 60 vuotta, voi työssäoloehdon uusia myös työllistämistä edistävässä palvelussa.
Valtiovarainministeriö arvioi, että työllistämisvelvoite on luonteeltaan varhaisen työmarkkinoilta poistumisen reitti, joka mahdollistaa ansiopäivärahan jatkumisen saman tasoisena 55–56 ikävuodesta eläkeikään asti.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuosikymmenen loppuun mennessä 65 ikävuoteen.
Byrokratialoukun ja osa-aikatyöloukun vaikutuksia vaikea arvioida
Joidenkin kannustinloukkujen purkamisen vaikutuksia työllisyyteen on vaikea laskea. Näihin kuuluu niin sanottu byrokratialoukku.
Se tarkoittaa erityisesti sitä, että työttömät eivät ota vastaan työkeikkoja, koska heidän on järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi vaikea ennakoida, miten työkeikka vaikuttaa etuuksiin ja käteen jääviin tuloihin.
Ylen jutussa pahimpiin kannustinloukkuihin luettiin myös se, että osa-aikatyöstä ei kannata siirtyä kokopäivätyöhön etuuksien vuoksi. Tämänkään vaikutuksia työllisyyteen ei tarkemmin tiedetä.
Vuonna 2013 Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti, että työttömyysturvaa tai asumistukea saava henkilö voi tehdä töitä 300 euron edestä kuukaudessa ilman, että työttömyysturvaa tai asumistukea alennetaan.
Uudistuksen tarkoitus oli nimenomaan kannustinloukkujen purkaminen. Työttömyysturvan suojaosuus kannustaakin työttömiä matalapalkkaiseen osa-aikatyöhön, arvioivat Mauri Kotamäki ja Olli Kärkkäinen artikkelissaan vuonna 2014.
Kotamäki oli tuolloin finanssisihteeri valtiovarainministeriössä ja Kärkkäinen tutkija eduskunnan tietopalvelussa.
Kirjoittajat totesivat, että uudistuksen myötä kannustimet siirtyä kokoaikatyöhön kuitenkin heikkenevät. Kokoaikatyö ei nostaisi merkittävästi tuloja verrattuna osa-aikatyöllä ja sovitellulla päivärahalla saatuihin tuloihin verrattuna.
Soviteltu päiväraha tarkoittaa, että työtulojen lisäksi maksetaan osittaista työttömyystukea.
Sovitellulla päivärahalla osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut viime vuosina. Ilmiötä ei ole kuitenkaan tutkittu, eikä sen työllisyysvaikutuksia tarkemmin tiedetä.
Työttömyysturvan 300 euron suuruisen suojaosan poisto vahvistaisi julkista taloutta noin 40–50 miljoonalla eurolla, arvioi valtiovarainministeriö meno- ja rakennekartoituksessaan. VM ei siinä arvioinut, minkä verran leikkaus lisäisi työllisyyttä.