Pohjanmaan poliisi on erittäin huolissaan alaikäisten tekemien pahoinpitelyiden lisääntymisestä alueellaan.
Kasvussa ovat sekä alle 18-vuotiaiden että alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt.
Viiden viime vuoden aikana eli vuosina 2018–2022 kaikkien alaikäisten tekemät henkeen ja terveyteen liittyvät rikokset lisääntyivät 95 prosenttia.
Vuonna 2018 rikosilmoituksia tehtiin 264 ja viisi vuotta myöhemmin 516 kappaletta. Määrä on siis lähes tuplaantunut.
Tavallista on myös, että tapahtumien taustalla olevat ”alkusyyt” ovat yleisellä tasolla äärimmäisen vähäpätöisiä, sanoo Pohjanmaan poliisin rikoskomisario Jukka Kero.
Hän viittaa tällä viikolla eteläpohjalaiskoulussa sattuneeseen tapaukseen, jossa pahoinpitely tapahtui kouluaikana.
– Teon tausta on täysin mitätön. Toinen poika on touhunnut, Etelä-Pohjanmaalla sanotaan että konhottanut, ja toinen on siitä hermostunut. Koulun ruokalasta otettu voinappi on polkaistu maahan, jolloin voiroiskeita on lentänyt toisen koulureppuun ja siitä on alkanut riita.
Mitättömät syyt riidan taustalla eivät ole poliisin vinkkelistä lainkaan poikkeuksellista.
”Maassa on maattu”
Ylistarolaisessa Kirja-Matin alakoulussa keskiviikkona tapahtuneen pahoinpitelyn hoitamiseen jouduttiin hälyttämään sekä poliisi että ensivaste.
– Kyllä siinä on tullut kasvoihin sen verran vammaa, että on käyty terveyskeskuksessa, tutkinnanjohtaja Jukka Kero toteaa.
Ambulanssilla hoitoon ei kuitenkaan tarvinnut mennä, vaan pahoinpidellyn pojan isä toimitti tämän ensiapuun. Lapsen silmäkulmaan tuli rikosilmoituksen mukaan ruhje.
– Vammat ovat tulleet nyrkillä ja potkaisemalla. Maassa on maattu. Se vaatii jo vähän kamppailulajiin perehtyneisyyttä. Potkut ja lyönti ovat osuneet ylävartaloon, Kero summaa.
Tapahtuman osapuolina oli kaksi aläikäistä poikaa. Poliisi ei täsmennä heidän ikäänsä eikä luokka-astetta. Alakoulussa oppilaat ovat enimmillään 13-vuotiaita.
Tapahtumasta on tehty rikosilmoitus ja sitä tutkitaan pahoinpitelynä. Rikosilmoitusta seuraa myös lastensuojeluilmoitus.
Molempien pahoinpitelyn osapuolten vanhemmat tavoitettiin heti tapauksen jälkeen.
Koulun johtaja: ”Päällekarkauksia tapahtuu silloin tällöin”
Kirja-Matin koulun johtaja Henna Malila puhuu asiasta yleisellä tasolla sanoessaan, että päällekarkauksia tapahtuu silloin tällöin.
Ne liittyvät hänen mukaansa vihan käsittelyyn ja pettymyksen sietoon lapsilla, jotka vielä opettelevat tunnesäätelyä.
Malila kertoo käyneensä luokissa kertomassa mitä on tapahtunut.
– Uhrina olleen oppilaan luvalla olen kertonut, että hänellä on kaikki kunnossa eikä sitä tarvitse miettiä. Lapset vetävät äkkiä johtopäätöksiä liian pitkällekin jo siitä, että ambulanssi käy.
Koulussa, mutta silmiltä piilossa
Kirja-Matin koulussa pahoinpitely tehtiin koulun alueen ulkopuolella, välitunnin aikana ja peittävän aidan takana, joten opettajilla ei ollut mahdollista nähdä tapahtumia.
– Ulkovalvojat puuttuivat tilanteeseen ja koulumme toimintaohjeen mukaisesti hälyttivät lisää apua paikalle. Sillä tavalla tilannetta on saatu rauhoitettua, Malila sanoo.
Pahoipidelty oppilas oli koulussa normaalisti torstaina.
Malila kertoo tiedottaneensa huoltajia samana iltapäivänä tapauksesta, eikä se oppilaita perjantaina enää puhuttanut.
– Nyt eletään kouluvuoden kiireisimpiä viimeisiä päiviä. Tänään on ollut kevätjuhla, eikä se ole millään tavalla näkynyt. Eilen keskustelin aiheesta yksittäisten oppilaiden kanssa. Eräs oppilas kertoi, että oli äidin kanssa asiasta jutellut kotona.
Malila painottaa, että koulussa tapahtunutta käsitellään yhteistyössä vanhempien kanssa.
Lieveilmiö tunnesäätelyn heikkoudelle
Kirja-Matin koulun varajohtaja Pertti Mattila sanoo, että alakoulussa esiintyvä väkivalta voidaan nähdä lieveilmiönä sosiaalisten taitojen ja tunnesäätelyn puutteelle.
– Kun tunteita tulee, niitä ei hallita. Väkivaltainen käytös on usein vain seurausta. Me pyrimme puuttumaan kantasyyhyn ja kasvattamaan, jolloin mahdolliset seuraukset vähenevät.
Malilan mukaan opetussuunnitelman uudistuksessa tavoitteena oli, että kaikkien oppiaineiden yhteydessä tunnetaitoja käsiteltäisiin.
– Väittäisin että se ei riitä. Tämä on hankala kysymys, pelkästään uuden oppiaineen perustaminen ei autuutta tuo. Avainasemassa on jokapäiväinen arjen työ ja koulu kotien kasvatustyön tukena. Koulun ensisijainen tehtävä on kuitenkin opettaa, Malila pohtii.