Turun lentokerholla ovat palolennot hyvässä vauhdissa, sillä vuoden ensimmäinen lento tehtiin Varsinais-Suomessa jo huhtikuussa.
Kyseinen lento onkin tähystäjä Sami Halenin mukaan ollut tähän mennessä kuluvan kauden ikimuistoisin.
– Lounais-Suomessa oli metsäpalovaroitus päällä ja Lohjan suunnalla vielä järvissä jäät. Siinä oli mielenkiintoinen yhdistelmä, Halen kertoo.
Paloja tai savuhavaintoja ei kevään ensimmäisellä lennolla tehty. Palolentoja lentävän Kirsi Kauhasen mukaan kausi on alkanut rauhallisissa tunnelmissa.
– On ollut muutamia pienempiä havaintoja, jotka ovat vaatineet lähempää tarkastelua. Varsinaisia metsäpaloja ei kuitenkaan ole vielä ollut, Kauhanen sanoo.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjestää metsäpalojen lentotähystyksen koko Suomessa. Toteuttajina toimivat paikalliset ilmailukerhot.
Vuonna 2022 eri puolilla maata lennettiin noin 400 lentoa ja palohavaintoja tehtiin noin 100. Vuonna 2021 lennettiin lähes 900 lentoa ja tehtiin yli 230 palohavaintoa.
Pelastuslaitoksen silminä yläilmoissa
Palolennot lennetään työpareittain: lentäjä keskittyy lentämiseen ja tähystäjä havainnoi aluetta ja opastaa lentäjää tarkastusta vaativien kohteiden äärelle.
Palohavainnoista ilmoitetaan hätäkeskukseen, minkä jälkeen selvitetään esimerkiksi palopaikkaa lähellä olevat vedenottopaikat ja kartoitetaan sopiva reitti paloautoille.
– Paikalta saa poistua vasta sitten, kun pelastuslaitos on antanut siihen luvan, Kirsi Kauhanen kertoo.
Selkeällä säällä näkyvyys on yläilmoista kymmeniä kilometrejä. Palolentojen tarkoitus on ennen kaikkea ehkäistä laajempien palojen syntyminen.
Kauhasen mukaan joitain paloja voi olla lähes mahdoton havaita maasta käsin.
– Harmittomasta nuotiosta tai risujen polttamisesta onkin kimmonnut pesäke jonnekin pidemmälle. Niitä on maasta käsin vaikea huomata.
Joissain tilanteissa maastopalo saattaa näyttää olevan hallinnassa, mutta esimerkiksi puuskaisella tuulella pesäkkeet voivat levitä kauas varsinaisesta palopaikasta.
– Tällaiset pesäkkeet havaitaan hyvin yläilmoista, Kauhanen sanoo.
Tärkeä osa lentokerhon toimintaa
Turun lentokerho tekee Varsinais-Suomen alueella metsäpalojen tähystyslennot parillisilla viikoilla. Vapaaehtoisessa palolentotoiminnassa on mukana kerhon jäseniä lentäjinä noin 15 ja tähystäjiä noin 10.
– On tämä tärkeä osa kerhon toimintaa. Mukaan on tervetullut kuka tahansa kerhon jäsen, jolla on vaadittavat luvat kunnossa ja on sitoutunut toimintaan, Kirsi Kauhanen kertoo.
Palolennot vaativat sitoutumista, sillä kuivimpaan aikaan noin kolme tuntia kestäviä lentoja tehdään kaksi päivässä.
– Jos tulee joku este, on itse hankittava joku sijaistamaan, eli asiaan tulee suhtautua sillä vakavuudella, Kauhanen sanoo.
Kauhasella tämän kesän palolentopäivystyskalenteri on ainakin toistaiseksi vielä melko väljä.
– Kuukaudessa on noin kaksi vuoroa, mutta esimerkiksi juhannuksen aikaan päivystys ei monelle sovi, joten olen niitä vuoroja ottanut.
Se, kuinka usein palolennoille lähdetään, on täysin säistä kiinni.
Maaston kuivuutta kuvaava Ilmatieteen laitoksen metsäpaloindeksi määrittää, milloin palolennolle lähdetään. Jos indeksi on vähintään 4,3 lennetään kerran päivässä. Indeksin ylittäessä 5,4 lennolle lähdetään kahdesti päivässä.
– Joillakin voi käydä sellainen tilanne, ettei koko kesänä tule juurikaan lentoja. Toisille taas sattuu sitten ne oikeasti kuumat ja kuivat päivät, jolloin lentoja tulee useampi, Kauhanen kertoo.