”Tämä ei ollut mikään tavallinen puhe” – Näin asiantuntijat kommentoivat Blinkenin Helsingissä pitämää puhetta

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken tapasi perjantaina Suomen valtionjohtoa Helsingissä ja piti puheen Euroopan turvallisuustilanteesta.

Blinken toivoi puheessaan Ukrainaan oikeudenmukaista rauhansuunnitelmaa, joka on YK:n peruskirjan mukainen. Hän ei esitellyt konkreettisia keinoja rauhan saavuttamiseksi, mutta korosti, että rauhanneuvotteluiden periaatteena tulee olla Ukrainan alueellisen suvereniteetin kunnioittaminen.

Ennen kaikkea Blinken korosti, että Venäjä on saatava rauhanneuvotteluihin mukaan. Tulitauko, joka vain jäädyttäisi konfliktin, ei Blinkenin mukaan olisi riittävä ratkaisu.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak vaikuttui Blinkenin puheesta.

– Ensinnäkin haluan korostaa, että tämä oli oikea puhe. Se oli retorisesti taitavasti kirjoitettu ja siihen oli nidottu Suomen historiasta ja viime vuoden tapahtumista valtavasti tietoa.

Salonius-Pasternak kertoo nähneensä työnsä vuoksi lukuisia huolellisesti valmisteltuja amerikkalaisia puheita. Hänen mukaansa pieteetillä tehty puhe kielii sen tärkeydestä.

– Tämä ei ollut mikään tavallinen puhe, joita pidetään jokaisen valtiovierailun yhteydessä. Tämä oli selvästi tarkoitettu linjapuheeksi, ja uskon, että siihen tullaan viittaamaan vielä hyvin pitkään.

Salonius-Pasternak ei osaa varmuudella sanoa, miksi Blinken päätti pitää kyseisen puheen juuri Suomessa. Hänen mukaansa sillä on kuitenkin tietynlainen symbolinen merkitys, että Venäjän epäonnistumista korostava puhe pidetään juuri Naton uusimmassa jäsenmaassa ja Venäjän naapurimaassa. Naton laajenemisen estäminen itään on ollut yksi Venäjän päätavoitteista.

Helsingissä pitämässään puheessa Blinken korosti selvästi, että Venäjä on epäonnistunut kaikissa tavoitteissaan, joita se toivoi Ukrainaan hyökätessä saavuttavansa.

Blinken listasi kahdeksan syytä siihen, miksi Venäjä on epäonnistunut. Sota on esimerkiksi eristänyt Venäjän ja heikentänyt sen armeijaa. Samalla hän kertoi, että kaikki lännessä tehdyt venäjänvastaiset toimenpiteet ovat Venäjän itse aiheuttamia.

– Blinken teki hyvin selväksi, ettei Yhdysvallat toivo Venäjän kansan tuhoa tai maan hallinnon kaatamista. Hänen mukaansa tämän tulee tapahtua kansalaisten omasta toiveesta. Ukrainaan tarvitaan yksinkertaisesti oikeudenmukainen ja pysyvä rauha, Salonius-Pasternak näkee.

Samalla linjalla oli myös Blinkenin vierailua isännöivä ulkoministeri Pekka Haavisto.

– Venäjän tulevaisuus kuuluu Venäjälle, mutta se ei voi olla aggressiivinen ja imperialistinen maa, joka käy naapuriensa kimppuun, Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan Blinkenin vierailusta jäi hänelle hyvä maku.

– Blinken on hyvin tyytyväinen siitä, että Suomi on Naton jäsen. Suomen näkemyksiä tästä alueesta ja Venäjän kehityksestä selvästi kuunnellaan, ja niitä arvostetaan. Myös arktiset asiat nousivat tänään vahvasti esille.

Ylen erikoislähetykseen osallistunut Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä näkee Blinkenin puheessa kaksi keskeistä teemaa.

– Ensimmäinen viesti on se, että Venäjä on epäonnistunut. Toinen viesti on se, että Ukrainalla on Yhdysvaltojen ja läntisen maailman arvoyhteisön vankka tuki, Särkkä sanoo.

Särkän mukaan puhe oli suunnattu Venäjän lisäksi myös suomalaiselle yleisölle.

– Luulen, että Blinken tahtoi kertoa huomanneensa Ukrainan tukemisessa tietynlaista väsymistä joissain liittolaismaissa, sillä sota on kestänyt jo yli vuoden. Ilmassa alkaa olla hieman senkaltaista ajattelua, että Ukrainaan pitäisi saada aselepo, tai että Ukrainan tulisi ehkä luovuttaa joitain alueistaan Venäjälle. Blinkenin mukaan tällainen ajattelu ei käy, Särkkä sanoo.

– Uskon, että Blinken tahtoi puheensa avulla viestiä suomalaisille, että me tulemme tulevaisuudessa yhdessä vahvistamaan Naton puolustusta, ja että jokaista Naton aluetta myös tarpeen tullen suojataan. Nyt tämä koskee myös Suomea, Salonius-Pasternak puolestaan arvioi.