21-vuotias Senja Lumpus elelee opiskelijabudjetilla, joten hintoja tulee seurattua tarkoin.
– Asuin useamman vuoden pääkaupunkiseudulla, jossa eläminen on todella kallista. Se opetti minut jopa pihiksi, nykyisin Kemissä asuva Lumpus toteaa.
Hintatietoinen Lumpus on huomannut seikan, joka ihmetyttää myös monia muita ihmisiä. Vessapaperi on todella kallista.
Esimerkiksi vuoden 2019 keskimääräiseen hintatasoon verrattuna pehmopapereiden hinnat ovat nousseet noin 50 prosenttia. Tänä vuonna hinnat ovat pompsahtaneet ylös noin 30 prosenttia.
– Pehmopapereiden kuluttajahinnat määrittää aina kauppa, eivät valmistajat, valmistajat neuvottelevat tuottajahinnoista kaupan kanssa. Suurimmat tuotantokustannuskomponentit pehmopapereissa ovat kuitukustannus, energia, työvoima, palvelut ja investointi- sekä pääomakustannukset, kertoo brändi- ja viestintäjohtaja Johanna Kesti pehmopapereita valmistavalta Metsä Tissuelta.
Raaka-aineen eli sellun hinta on aika-ajoin ollut korkea, samoin energian hinta. Näillä seikoilla vessapaperinkin hintaa perustellaan. Molempien hinnat ovat kuitenkin laskeneet.
– Kustannukset ovat nousseet yleisesti ja perusinflaatio on edelleen varsin voimakasta, vaikka energia- ja kuitukustannukset ovatkin tilapäisesti laskeneet, Kesti sanoo.
Valmistuskustannuksiin hintojen muutokset vaikuttavat välittömästi, mutta kuluttajahinnat määrittyvät kaupan prosessien mukaan.
– Pehmopaperiteollisuudessa on nähty korkean kustannusinflaation aikana muun muassa tehtaiden väliaikaisia seisokkeja ja toimijoiden vakavia kannattavuushaasteita, ja myös Metsä Tissuen liiketoiminta on ollut kaksi viimeisintä tilikautta tappiollista. Siitä huolimatta olemme jatkaneet investointejamme paikallisen pehmopaperituotannon turvaamiseksi, Kesti sanoo.
Johtuvatko korkeat hinnat ahneudesta?
Vanhempi ekonomisti Harri Pönkä Suomen Pankista kertoo, että esimerkiksi energian ja raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat kuluttajahintojen muutoksiin aina viiveellä. Hintojen muuttumiseen vaikuttaa muun muassa se, kuinka monta porrasta tuotantoketjussa on.
– Henkilökohtaisten hygieniatuotteiden, joihin vessapaperikin kuuluu, hintaindeksi on tullut kuukaudessa kaksi prosenttia alaspäin. Kustannusten laskeminen heijastuu hintoihin. Riippuu tuotteesta, kuinka nopeasti, Pönkä kertoo.
Pönkän mukaan kuluttajahintojen laskeminen, tai oikeastaan pitäisi puhua hinnan nousun pysähtymisestä, vaikuttaa jähmeämmältä, kuin niiden nostaminen.
– Esimerkiksi kahvin hinta oli välillä hyvinkin korkea raakakahvin kalleudesta johtuen. Kun raakakahvin hinta laski, näkyi se jonkin ajan päästä myös kuluttajahinnoissa. Polttoaineen kuluttajahinnoissa raakaöljyn hinnanmuutokset näkyvät varsin nopeasti.
Julkisessa keskustelussa on pohdittu muun muassa sitä, mikseivät kuluttajahinnat laske, vaikka tuotantokulut putoavat. Onko kyse kaupan suurempien voittomargiaalien tavoittelusta, jolle on kehitetty uudissana greedflation, ahneusinflaatio?
Pöngän mukaan tällaista ilmiötä ei ole ainakaan Suomessa havaittu.
– Aihetta on tarkasteltu bruttokansantuotteen deflaattorihajotelmana, josta valtiovarainministeriökin kirjoitti hiljattain artikkelin. Yksikkövoittojen osuus bruttokansantuote-indeksissä ei ole merkittävästi noussut, eli se ei ole ajuri hintojennousun takana.
Keltainen paperi ei enää kelpaa
Vessapaperin ostajat ovat muuttaneet hintojen nousun myötä käyttäytymistään muun muassa siten, että he ostavat isompia rullahinnaltaan edullisempia pakkauksia varastoon.
– Vessapapereissa volyymi on kasvanut alkuvuoden aikana S-ryhmässä ja kuluttajat ostavat aikaisempaa enemmän isompia pakkauskokoja. Talouspaperin kysyntä on hieman laskenut hinnan nousun myötä, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntipäällikkö Juhani Haara.
Keskon osto- ja myyntijohtaja Sirpa Koppinen-Lindström kertoo, että hintojen nousun myötä asiakkaat ovat alkaneet ostaa enemmän myös ulkomailta tuotua vessapaperia, vaikka edelleen kotimaiset merkit pitävät pintansa.
– Embo ja Serla -brändit ovat suomalaisten kestosuosikkeja, Haara kertoo.
Kun korona tuli, ihmiset innostuivat hamstraamaan vessapaperia oikein urakalla. Hyllyt ammottivat tyhjillään, jäljelle oli jäänyt vain keltaista vessapaperia. Sosiaalisessa mediassa irvailtiin, että jos maailmanloppu tulee, jäljelle jäävät vain rotat – ja keltainen vessapaperi.
– Keltaisen vessapaperin kulutus on edelleen laskussa ja tuotteiden määrä on vähentynyt valikoimissa viimeisten vuosien aikana, Juhani Haara vahvistaa.
Hillitön arvonnousu
Vastaavanlaista vessapaperin hamstrausta ei olla sen koommin nähty. Mutta millainen olisikaan varastoni arvo nyt, jos olisin ostanut vessapaperia varastooni tonnilla?
Jos en olisi käyttänyt varastoa, niin sen arvo olisi nyt 1 350 euroa.
Suomen Pankin Harri Pönkä kertoo, että vaikka vuoden aikana vessapaperin hinta on noussut huimasti, niin viimeisen kuukauden aikana se on ollut laskusuunnassa.
Onko hinnannousu nyt pysähtynyt vai voiko se jopa kohta laskea?
Kesko ja S-Ryhmä eivät kuitenkaan kommentoi hintakehitystä markkina-asemaansa vedoten.